Viikon kohokohta oli avopuolison saapuminen lomaseuraksi Tansaniaan.

Aurinko tekee tehtävänsä

Viime viikon afrikkalainen tanssiesitys oli hyvin viihdyttävä. Iso joukko ihmisiä, jotka vaihtelivat instrumenttejaan, tanssivat ja lauloivat. Sanaakaan en ymmärtänyt, mutta rytmi vei minut mukanaan! Mahtavaa! Ja keikka kesti ainakin 4 tuntia. Mistä nämä tansanialaiset esiintyjät on oikein tehty? Itse en voisi edes kuvitella heiluvani moisesti tässä helteessä!

Osa vapaaehtoisistakin käy säännöllisesti neljästi viikossa kuntosalilla.. Hyvällä omalla tunnolla jätän väliin. Tässä ilmastossa luulisi kaloreiden höyrystyvän ilmaan.
Viikon kohokohta oli kuitenkin lomaseuran saapuminen Tansaniaan. Koti-ikävä helpotti heti ja olen päässyt toimimaan oppaana. Olen tutustuttanut hänet Dar es Salaamin, makuihin ja hajuihin ja tuoksuihin. Myös aurinkoon, joka heti teki tehtävänsä ja näytti tehokkuutensa polttamalla turistin heti ensimmäisillä säteillä, aurinkosuojasta huolimatta.
Safari Mikumin kansallispuistossa oli uskomaton kokemus. Puisto jo sellaisenaankin on hienoa katseltavaa. Siihen kun lisää vielä liudan eläimiä, joita yleensä näkee vain luontodokumenteissa, tai pienissä häkeissä eläintarhassa. Paviaanilaumat hyppivät tiellä, antiloopit loikkivat laumoina pitkin maisemaa ja buffalohärät tuijottavat safariautoa ruohonsyönnin välissä. Norsulaumat vaeltavat monta kertaa lähietäisyydellä. Emot työntävät poikasiaan eteenpäin kun meno tuntuu hitaalta. Kirahveja oli paljon ja pituutensa johdosta niiden juokseminen oli kuin hidastettua filmiä katsoisi.
Kuljettajamme oli vapaaehtoistalolta tuttu mies ja hän hoiti myös safariopastuksen. Hän oli hyvin sinnikäs etsiessään kissaeläimiä. Hän kehotti meitä katselemaan puihin leopardien varalta, ja pian hieman kauempana puussa näkyikin kissan silhuetti ja heiluva häntä. Kiikarit veivät meidät lähemmän kaunista eläintä, joka köllötteli oksalla. Olimme mielissämme ja aloimme jo ajamaan pois alueelta kunnes… LEIJONA. Suoraan edessämme, vain noin metrin päässä, saalistamassa antilooppia. Kiitos meidän, antilooppi pääsi karkuun. Mutta kyllä yllätyimme.
Saalistajia oli ainakin kaksi pitkässä heinikossa, ne eivät välittäneet meistä, vaan keskittyivät olennaiseen. Tämän kohtaamisen jälkeen lähdimme hyvillä mielin ajamaan kohti seuraavaa etappia, sademetsää.
Ilmasto vaihtui kuin silmän räpäyksessä kosteaksi ajaessamme vuorien halki kohti Udzungwaa, jossa meidän oli määrä seuraavana päivänä patikoida metsässä vesiputoukselle. Toisin kuitenkin kävi, sillä kauniiden maisemien lisäksi saimme vatsapöpön lisänä muistoihimme. Seuraavana päivänä lähdimmekin sademetsän sijaan ajamaan kotiin ja nyt on muutama päivä taisteltu epävakaan vatsan kanssa. Toivotaan että alkaisi kohta olo tasoittumaan sillä ensi viikolla riittää taas ohjelmaa. Heti maanantaina lähdetään viikoksi Sansibarille, tunnetulle maustesaarelle. Se on osa Tansaniaa, mutta siellä on kuulemma täysin erilainen kulttuuri. Katsotaan löydetäänkö sieltä kaipaamaani mausteista ruokaa.

Suvi

Suvi Torikka on lietolainen kulttuurituotannon opiskelija, joka on työharjoittelussa Tansaniassa.