Ruisleipä on kansallisruokaa

Vahdon Maa- ja kotitalousnaiset tarjosi Suomen juhlavuoden kunniaksi ruisleipäkurssin, joka järjestettiin seurakuntatalolla viime perjantaina. Kuvassa pistellään tikulla kohonneita leipiä ennen paistamista.

19.10.2017 Vahdon Maa- ja kotitalousnaiset järjesti Suomen juhlavuoden merkeissä ruisleipäkurssin viime perjantaina seurakuntatalolla. Kurssilla tehtiin ruisnäkkileipää, ruislimppua ja reikäleipää. Kurssilla käytettiin taikinajuurta, jota kurssilaiset saivat myös mukaansa.

Opettajana toimi Mari Mäenpää Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisista.
—Ruisleivän leipominen ei ole hätäisen hommaa. Kurssi alkoi kello 17 ja päättyi noin kello 21, Mäenpää kertoi.
Ruisleipä on varsinaissuomalaisten perinneruokaa. Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Piirikeskus julkaisi vuonna 1977 kirjasen Varsinaissuomalaista ruokaperinnettä. Keväisin ja syksyisin leivottiin hapanta leipää pirtin ja tuvan katto-orret täyteen. Kuivalla leivällä elettiin koko vuosi. Sananparren mukaan kulutus oli "yks henkii kohre, kaks trenkii kohre". Suurissa taloissa leipiä saatettiin tehdä pitkälti toista tuhatta, jolloin leipomiseen meni monta päivää.
Juhlapyhiksi leivottiin muitakin leipiä kuten limppuja. Hevosia varten leivottiin vielä erikseen leipää.
Ruisleipä on perinneruokaa, mutta se on edelleenkin suosittua. Se on valittu satavuotiaan Suomen kansallisruoaksi. Ruisleivän ykkössijaan vaikutti myös se, että tutkimukset ovat tuoneet esille rukiiin terveysvaikutukset.

Pekka Remes

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä