Littoistenjärvi voi hyvin


17.5.2018 Vuosi sitten toukokuussa kemiallisesti kunnostettu Littoistenjärvi lämpenee kovaa vauhtia loppukevään helteessä ja näyttää juuri siltä kuin pitääkin.

—Vesi on kirkasta ja puhdasta. Tämä kesä kertoo sen, miten hyvin käsittelyn vaikutus kestää, mutta lupaavalta näyttää. Ei pitäisi tulla sinilevää, enkä odota mitään muitakaan ongelmia tälle vuodelle, arvioi vesistöjä koko elämänsä tutkinut emeritusprofessori Jouko Sarvala Turun yliopiston biologian laitokselta.
Littoistenjärvi on ollut Sarvalalle aina erityinen, sillä hän asuu järven tuntumassa Kaarinan puolella. Mies on seurannut vuosikymmeniä vierestä, kuinka järveä ovat piinanneet milloin vesirutto ja milloin sinilevät.
Littoistenjärven kunnostuksessa käytetty polyalumiinikloridi toimii saostaen leväkukintoja pääasiassa aiheuttavan fosforin haitattomaan muotoon. Kemikaalikäsittely tehtiin toukokuun puolivälissä viime vuonna, ja järvi kirkastui silmissä.
—Kunnostus on mennyt melkein täysin odotusten mukaisesti. Kohuotsikoita ei pidä tuijottaa. Yksi yllätys oli se, että järvi oli hetken aikaa niin mielettömän kirkas. Toinen yllätys oli median valtava kiinnostus. Uutinen levisi myös kansainvälisesti, mutta sehän kertoo vain siitä, miten tärkeitä vesistöt ihmisille ovat, toteaa Sarvala vuotta myöhemmin.
Järven ravinnetaso laski suunnitellusti ja on edelleen hiukan alempana kuin Sarvala etukäteen oletti.
—Sekä fosforitaso että typpitaso ovat tällä hetkellä mittaushistorian alhaisimmalla tasolla. PH-arvo on normaali, ja myös alumiinitasot vedessä ovat alhaisemmat kuin ennen käsittelyä, vaikka käytettiin alumiinikloridia.
Alumiini hävisi vedestä saman tien sitoen ravinteet pohjaan — ihan niin kuin kaikissa muissakin Suomen järvissä on ravinteita varastoituneena pohjaan. Olennaista on, että ne myös pysyvät siellä.

Järven elämä on tasapainoilua

Rymättylän Kirkkojärvi on käsitelty vuonna 2002 samalla tavalla kuin Littoistenjärvi viime vuonna. Ensimmäinen kesä eteni molemmissa järvissä saman kaavan mukaan, ja sen vuoden loppukesästä Kirkkojärven tila oli asettunut suunnilleen sille tasolle, jossa se on nykyäänkin.

Kirkkojärven kokemusten perusteella Jouko Sarvala on luottavainen Littoistenjärven tulevaisuuden suhteen.
Littoistenjärven etu on se, että ulkoinen kuormitus on pieni. Yhden uhkatekijän muodostaa vesiruton ja muiden uposkasvien runsastuminen, jota nykyinen alhainen ravintotaso kylläkin saattaa jarruttaa.
—Toinen kysymysmerkki on kalasto: onko liikaa pohjaeläimiä ja planktonia syöviä kaloja? Käsittelyn jälkeen kerättiin pois noin viisi tonnia isoja kuolleita lahnoja, mikä oli onnenpotku veden laadun kannalta. Muuten kalasto säilyi ennallaan, eikä pohjaeläimistössäkään havaittu muutoksia, jotka olisi voitu kytkeä käsittelyyn, kertoo Sarvala.
Järviveden laatu muodostuu erilaisten vastakkaissuuntaisten prosessien tasapainon tuloksena. Keskeisiä vaikuttavia tekijöitä ovat sään ja ravinteiden ohella järven eliöt: kalat, eläinplankton, kasviplankton, uposkasvit sekä veden ja pohjan bakteerit.
—Kaikki vaikuttaa kaikkeen, niin kliseistä kuin se onkin. Ekosysteemit ovat monimutkaisia, ja luonnossa tapahtuu yllättäviä asioita. Näin ollen ekosysteemien hoito on aina jossain määrin kokeellista, selittää tiedemies.
Littoistenjärven tilaa seurataan nyt tehostetusti, ja hoitotoimenpiteitä tehdään tarpeen vaatiessa. Järven pitäisi tulla toimeen omillaan, kunhan kalasto pidetään kurissa hoitokalastuksilla.
Jos kaikki menee odotetusti, järvi on käyttökelpoinen monta vuotta tästä eteenpäin — kenties jopa pysyvämmin.

Elina Lavonen

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä