Hamppukota tarjoaa suojan retkeilijöille

Ruiskuvaluna tehtävä hamppuseinä vaatii kantavan rungon, mutta muuten se tekee koko rakenteen. Muoveja, eristeitä tai tuulensuojalevyjä ei tarvita. Parmaharjun kodan hamppuseinää valmistavat Turun ammattikorkeakoulun opiskelija Sami Ollonen (edessä) sekä hamppurakentamisesta kiinnostunut yrittäjä Arto Rautevaara.

7.6.2018 Parmaharjulle kuntoradan varteen on rakenteilla ulkoilijoiden iloksi kota, joka on ratkaisultaan sikäli poikkeuksellinen, että seinien rakennusmateriaalina on kotimainen kuituhamppu.

Turun ammattikorkeakoulussa on tehty viimeisten kahden vuoden aikana hamppurakentamisen kehittämistyötä, johon liittyy myös Liedon Parman Huru-ukkojen avustuksella Parmaharjulle pystytettävä kota. Tavoitteena on tuoda materiaali tutuksi ja tuottaa tarvittavaa tietotaitoa rakennusalan toimijoille.
Hamppurakenteita voi tehdä paikallaan valettuina kuten Parmaharjun kodan tapauksessa tai sitten elementeistä ja harkoista kasaten.
—Hampun hyviä puolia ovat muun muassa keveys, hengittävyys ja paloturvallisuus. Hamppurakenne tuottaa hyvää sisäilmaa. Materiaali on sekä eristävä että lämpöä varaava, eli talo itsessään varaa lämpöä talvella ja pysyy viileänä kesällä, mainitsee projektipäällikkö Noora Norokytö Turun ammattikorkeakoulusta.

Euroopassa tehdään hamppukerrostaloja

Suomessa hamppurakentaminen on vielä uutta, mutta Euroopassa hampusta rakennetaan jo energiatehokkaita kerrostaloja, omakotitaloja ja teollisuusrakennuksia. Norokytö uskoo materiaalin yleistyvän meilläkin.

—Biotaloudesta paljon puhutaan. Kotimaisella kuituhampulla on erittäin suuri biomassan tuotto. Se on erinomainen kiertoviljelykasvi, joka parantaa maaperän laatua. Materiaalin myrkyttömyys lähtee pellolta asti, sillä hampun viljelyssä ei käytetä torjunta-aineita.
Meillä Suomessa on puun lisäksi hyvät mahdollisuudet hyödyntää rakentamisessa hamppua, joka saadaan korjattua vuosittain. Yhdeltä hehtaarilta saadaan materiaalit keskikokoiseen omakotitaloon.
Liedon kotaprojektissa testatulla uudella ranskalaisella ruiskuvalulaitteella ruiskutetaan hamppua sekä kalkista koostuvaa sidosainetta seinään. Päälle laitetaan myöhemmin joko lautaverhoilu tai kalkkirappaus. Materiaali ja laite soveltuvat sekä korjaus- että uudisrakentamiseen.
—Hampussa eivät viihdy homeitiöt, koska sidosaineena käytetään kalkkia, joka on niiden makuun liian emäksinen, tähdentää hamppurakentamisesta kiinnostunut yrittäjä Arto Rautevaara.
Alkuviikosta kodan seinään ruiskutetun hampun pitää antaa kuivua rauhassa kesän ajan ja saattaa rakennustyöt myös muilta osin loppuun. Ensi talvena Liedon kunnan maille nousevassa kodassa kelpaa jo sitten tulistella. Kota tulee kunnan omistukseen ja yleiseen käyttöön.
Kunta on kustantanut rakennusmateriaaleja, minkä lisäksi kotaprojektiin on saatu Leader-rahaa. Kota saadaan pystyyn Liedon Parman uskollisen talkooväen eli Huru-ukkojen avustuksella.
—Tähän on saatu irrotettua muutama mies kerrallaan, sillä meillä on meneillään monta projektia: saunan remontointia, luontopolun kunnostamista, raivausta ja klapien tekoa, mainitsee kotahommissa kunnostautunut Huru-ukko Tuomo Mäkeläinen.

Elina Lavonen

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä