Paikalliset | 28.01.2021 09:24

Päihderiippuvaisten läheisille tarjolla tukea Liedossa

Raision ryhmää vetävä kokemusasiantuntija Maarit Ojanen ja Liedon ryhmän vetäjä Satu Mylly kertoivat, että tapaamisiin voi saapua täysin anonyymisti. Edes nimeään ei ole pakko kertoa.

Lieto Palvelukeskus Ruskan ryhmätoimintatila Poukamaan on kokoontunut tiistai-iltana Varsinais-Suomen Rinnallakulkijat ry. Pöytään on katettu kahvit ja luvassa on keskustelua niin mukavista kuin vaikeistakin aiheista. Rinnallakulkijoiden kokoontuminen on tarkoitettu päihderiippuvaisten läheisille. Tarkoituksena on keskustella anonyymisti päihdeläheisen mieltä askarruttavista asioista ja tarjota näille vertaistukea.
—Jokainen kertoo vuoron perään mitä heille kuuluu. Saa avautua tai olla avautumatta. Puhua ei ole koskaan pakko. Ryhmään uutena tullut ei välttämättä edes halua puhua ennen kuin muut ovat puhuneet ensin. Keskustelujen aiheet ovat monelle arkoja asioita, mutta niistä puhuminen auttaa, ryhmää vetävä koulutettu kokemusasiantuntija Satu Mylly kertoo.
Tiistaisin ryhmä kokoontuu Poukamassa kello 17.30 alkaen. Lisäksi vastaavaan ryhmään pääsee osallistumaan myös Salossa, Loimaalla ja Raisiossa vähintään kerran kuussa. Tapaamiset eivät nojaa uskontoon tai politiikkaan.

Läheinen kärsii eniten

Päihdeläheinen voi tarkoittaa niin alkoholistin kuin huume- tai lääkeriippuvaisen henkilön läheistä. Ryhmäläiset kertovat, että yhdellä alkoholistilla on vähintään kymmenen läheistä, jotka sairastuvat tämän riippuvuuden seurauksena.
—Läheinen luovuttaa oman elämänsä alkoholistille ja alkaa elää tämän sääntöjen mukaan, eräs osallistuja kertoo.
Mutta mistä tietää, että läheisellä on päihderiippuvuus?
—Silloin kyseessä on ongelma, kun päihteiden käyttö häiritsee läheistä ja tämä kokee sen ahdistavaksi, ryhmäläinen vastaa.
Päihdeläheinen voi kärsiä myös läheisriippuvuudesta suhteessa ongelmaiseen.
—Se tarkoittaa, että oman elämän hallinta on kärsinyt läheisen päihdeongelmasta. Ei enää usko, että pärjäisi ilman tätä. Oma minä on revitty heikoksi ja on alistunut kohtaloonsa.
Siitä ryhmäläiset ovat yhtä mieltä, että itse päihderiippuvainen ei kärsi vallitsevasta tilanteestaan, vaan tämän läheiset.
—Läheisten hoito olisi jopa tärkeämpää. Siksi nämä yhdistykset ovat olemassa, koska heille ei ole tarjolla varsinaista hoitoapua, Satu Mylly sanoo.

Henkilöllisyyttä ei tarvitse paljastaa

Yksi ryhmän kävijöistä kertoo, että ikäviä asioita tulee pohdittua usein kotona omassa päässään. Ryhmän tapaamisissa ketään ei kuitenkaan neuvota tai arvostella. Vertaistuki auttaa jaksamaan arjessa paremmin. Joskus tapaamisissa itketään ja joskus nauretaan.
Ryhmään tulevan henkilön päihderiippuvainen läheinen voi olla kuka tahansa; puoliso, lapsi, sisarus, serkku tai vaikka kaveri.
—Päihderiippuvaista hävetään, eikä ajatella, että kyseessä on sairaus. Ajatellaan, että kulissit kaatuvat, jos haetaan apua. Meille tultaessa ei kuitenkaan leimaudu, Satu Mylly lupaa.
Poukamaan onkin helppo tulla anonyymisti, sillä samaisessa rakennuksessa sijaitsee paljon muutakin toimintaa. Näin ollen kukaan ulkopuolinen ei voi tietää, että henkilö saapuu juuri kyseiseen tapaamiseen. Tulla voi nimettömänä. Lisäksi tapaamisessa käydyt keskustelut jäävät vain ryhmäläisten välisiksi.
—Täältä lähden aina kevyemmin askelin kotiin, eräs ryhmäläinen kertoo.
Saatu vertaistuki luo tunteen siitä, ettei ole yksin.
—Jollain voi olla asiat jopa pahemmin tai eri tavalla. Ryhmä tuo perspektiiviä elämään, Satu Mylly sanoo.
Lisäksi ryhmäläiset tekevät toisinaan yhdessä pieniä retkiä, jotta tapaamisia on muuallakin kuin sisätiloissa. Välillä Mylly järjestää toivottua äänimaljarentoutusta.
Päihdeläheisten ryhmä ei ole myöskään rajattu vain tietylle iälle tai sukupuolelle.
—Olit kuka tahansa, jos sinuun on vaikuttanut päihderiippuvainen läheinen, voit tulla tänne, Mylly päättää.