Paikalliset | 11.11.2021 08:19

Heikkilän sikatilalla ollaan alan kehityksen kärjessä

Rusko —Tämä on 37 vuotta kestäneen urani viimeinen taiteilijateko, naurattaa ruskolainen viidennen polven siankasvattaja Timo Heikkilä kuulijoitaan Heikkilän tilan uusimmassa rakennuksessa.
Ja kuulijat todella kuuntelevat. Heikkilä on Suomen — ja koko EU:n — laajuisesti siankasvatuksen edelläkävijä. Vaikka Heikkilän emakkosikalaa suurempia yksiköitä Euroopasta toki löytyy, modernimpaa laitosta saa hakea. Siksikin Heikkilää todella kuunnellaan, paitsi muiden siankasvattajien joukossa, myös maa- ja metsätalousministeriön työryhmissä.
Uudessa sikalassa tuoksuu vielä kuivuva betoni. Tai tarkemmin: vapaaporsitusyksikössä. Paikan päällä viime viikolla poikenneen maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion sanoin:
—Vapaa porsitus on tätä päivää, ja tulevaisuutta.

Tiivistettynä vapaa porsitus tarkoittaa sitä, että emakkosiat synnyttävät porsaansa minne ja missä asennossa lystäävät, toki oman karsinansa rajoissa. Aiemmin 300-kiloiset emakot olivat sikaloissa kytkettyinä paikoilleen, jolloin niillä ei ollut mahdollisuutta kääntyillä tai muuten liikuskella. Vapaassa porsituksessa riskinä on se, että isot emakot tallovat epähuomiossa omia jälkeläisiään. Tätä estetään nykyaikaisissa karsinoissa porsitushäkeillä ja porsaspesillä, eli emakot ja porsaat erotetaan väliaikaisesti toisistaan, kuitenkin imetysmahdollisuus säilyttäen. Hyvät puolet liittyvät emakon hyvinvointiin. Lisätilan emakko käyttää lajityypilliseen toimintaan, siis pesänrakentamiseen, tonkimiseen ja yleiseen sikailuun. Se taas näkyy lisääntyneenä maidontuotantona mikä puolestaan johtaa terveempiin ja nopeammin kasvaviin porsaisiin.
Suomen siankasvattajien keskuudessa vapaaseen porsitukseen siirtymistä pidetään järkevänä ennakointina. Pakolliseksi se tulee kuitenkin jossain vaiheessa.

Joka 20:s possu on ruskolainen

Takaisin Hujalaan, Heikkilän sikalaan. Timo Heikkilä on vuosikymmeniä kartuttanut tietopankkiaan erilaisista siankasvatukseen liittyvistä tekniikoista, metodeista ja innovaatioista. Eläinten hyvinvoinnin, tehokkuuden ja tautien torjunnan suhteen on toimivia ratkaisuja poimittu Heikkilään sieltä täältä, usein ulkomailta asti, mutta myös kollegoilta.
—Suomi on sianlihan tuotannossa maailman kärkeä nimenomaan eläinten hyvinvoinnin ja tautiturvallisuuden suhteen. Kuluttajat vaativat tuottajilta ilmasto- ja ympäristöasioiden huomioimista sekä eläinten vastuullista kasvattamista. Näissä asioissa me (suomalaiset sikatilalliset) olemme kehittyneet valtavasti, Heikkilä tiivistää.

Uusin vapaaporsitusyksikkö ottaa nämä asiat eri tavoin huomioon. Yksityiskohtia on valtavasti alkaen materiaalivalinnoista, päättyen pintakäsittelyihin ja henkilökunnan työturvallisuusratkaisuihin. Tuoreimman investoinnin kustannusarvio oli 2,2 miljoonaa euroa, mikä ei Heikkilän mukaan aivan riitä.
—Investointien ja koko liiketoiminnan kannattavuus perustuu ylisukupolviseen toimintaan. Sikaloiden käyttöikätavoite on yli 50 vuotta.
Nykyisellään Heikkilän tila tuottaa vuodessa reilut 100.000 porsasta, siis noin 5 prosenttia kaikista Suomen porsaista. Kerrallaan eläimiä on tilalla reilut 20.000, ja niiden parissa töissä 22—24 henkilöä.

Tautiturvallisuus erittäin tärkeää

Haasteita on Suomessa — maailman pohjoisimmassa maatalousmaassa — koko maataloussektorilla. Kohonneet tuotantokustannukset, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niiden torjunta sekä poliittiset ratkaisut eivät anna maanviljelijälle tai eläintilan pitäjälle rauhaa. Heikkilän tilakohtaiset haasteet liittyvät lannankäsittelyyn ja sijaintiin.
Lannasta erotetaan Hujalassa sakkautettua fosforimassaa, joka kuljetetaan Hujalasta sisämaahan pois Saaristomeren valuma-alueelta. Peltoalaa, jolle lanta levitetään, on yli 2.500 hehtaaria.
Sijainnin haasteet taas liittyvät viereisten yhdyskuntien, Maskun Kajamon ja Ruskon keskustaajaman läheisyyteen. Kajamon asuinalueelle Heikkilän sikalasta matkaa linnuntietä kertyy kilometri, joten esimerkiksi hajuhaittojen kontrollointi on erittäin tärkeää.

Vuonna 2009 Rehuraision tehtaalta lähti kanaloihin ja sikaloihin rehun mukana salmonellabakteeria. Heikkilässä siitä selvittiin, eikä vastaavan haluta toistuvan. Tila on maailman suurin emakkosikala, joka on puhdistettu salmonellasta eläimet säilyttäen. Tautiuhka on sikaloille vakavasti otettava asia, monelle miljoonaluokan riski. Afrikkalaista sikaruttoa ei ole vielä Suomessa tavattu. Tautiriskiä pienentää osaltaan se, ettei tilalle osteta eläimiä ulkopuolelta, vaan emakot ja karjut tuotetaan itse.