Pääkirjoitus | 14.11.2024 11:31

Vihaiset nuoret naiset

E2-tutkimus -niminen tutkimuslaitos julkaisi tällä viikolla katsauksensa suomalaisten mielenmaisemaan. Eräästä tutkimuksen tuloksesta on runsaasti kerrottu mediassa. Tutkimuksen mukaan poliittinen keskustelu herättää vihaa yli puolessa suomalaisista. Erityisesti vihan tunteita herää nuorissa naisissa.

1950- ja 1960-lukujen taitteessa puhuttiin nuorista vihaisista miehistä, jolla alkuun tarkoitettiin brittiläistä kirjailijaryhmää. Sittemmin käsite on laajentunut kattamaan yhteiskunnallisesti aktiiviset nuoret miehet aina syrjäytyneisiin nuoriin saakka.

Mutta palataan naisiin. Tutkimuksen mukaan 18—24-vuotiaista naisista lähes kaksi kolmesta (61 prosenttia ) kokee vihan tunteita poliittisesta keskustelusta. Vihaa tunnetaan niin vasemmalla kuin oikeallakin. Vasemmistoliiton (66 prosenttia) ja perussuomalaisten (59) kannattajat kokevat vihan tunteita poliittisesta keskustelusta muita useammin.

Viha ei ole ainoastaan tunne, vaan se vaikuttaa myös haluun asettua vaaleissa ehdokkaaksi, yhteistyökykyyn ja päätöksentekoon.

Samaan aikaan toisaalla työikäiset nuoret miehet tuntevat voimattomuutta. Nuoret 25—34-vuotiaat miehet arvioivat henkilökohtaiset voimavaransa selvästi keskimääräistä heikommiksi. Ero muihin miehiin on jyrkkä. Työttömien voimavarat ovat heikentyneet entisestään.

Puolet (50 prosenttia) suomalaisista ajattelee, että yhteiskunta on reilu heidän kaltaisiaan ihmisiä kohtaan. Vajaa puolet (45) on toista mieltä. Koko väestön tasolla epäreiluus ei ole kasvanut, mutta epäreiluuden kokemukset painottuvat erityisesti pienituloisiin ja työttömiin. Yhä useampi suomalainen (61) arvioi, että Suomi on menossa väärään suuntaan.

Ensi keväänä järjestetään kunta- ja aluevaalit. Käykö niin, että poliittinen keskustelu häätää nuoret äänestäjät vai kanavoidaanko viha aktiivisuuteen. Se jää nähtäväksi.

Pekka Remes

Lue vanhempia pääkirjoituksia