Paikalliset | 22.06.2023 11:17

Maisema elää ajassa, ihminen maisemassa

Nautelankosken museolla esitetään Lauri Nautelasta kertova näytelmä Lauri ja maisema, jonka on käsikirjoittanut Seppo Parkkinen. Kuvassa näyttelijä Anssi Niemi, ohjaaja Esa-Matti Smolander sekä näyttelijä Matti Pajulahti.

Lauri Nautela oli lietolainen keräilijä ja mesenaatti, jonka nimeä kantava museorakennus on Nautelankosken rannalla. Hän eli vuosina 1914—1998.

Seppo Parkkinen on käsikirjoittanut Lauri Nautelasta näytelmän, jonka nimenä on Lauri ja maisema. Näytelmän pääasiallisena lähdeaineistona ovat Lauri Nautelan keräämät kokoelmat sekä hänen arkistonsa, jotka muodostavat hänen elämäntyönsä. Parkkinen korostaa, että näytelmässä yhdistyvät dokumentaarisuus ja fiktio. Historialliset faktat pitävät paikkansa, mutta näytelmä esittää näkemyksen Lauri Nautelan elämästä, ajasta ja Suomesta, jossa hän eli. Näytelmä ei ole Nautelan elämäkerta, joten katsojan ei tarvitse etukäteen tietää, kuka Lauri Nautela oli.

Näytelmä luo näkökulman myös vaiettuun ja vähän käsiteltyyn historiaan. Nautela tuomittiin 1960-luvulla vankilaan homoseksuaalisuuden takia.

—Näytelmä valottaa Lauri Nautelan rikasta kokemusmaailmaa. Hän oli oman sukupolvensa suomalainen mies ja sen kautta hän edustaa omaa aikakauttaan, Parkkinen sanoo.

Historiasta kiinnostuneella Nautelalla oli historiantajua, ymmärrys siitä, miten maisema muuttuu ajassa, ja miten ihminen elää maisemassa ollen osa sitä. Siinä, missä nykyään on joen törmä, on aikoinaan ollut muinaisranta. Aika ja historia ovat kerroksellisia, läsnä omassa ajassamme, jos osaamme ne nähdä.

Kaksi näyttelijää useissa rooleissa

Näytelmän ohjaa Esa-Matti Smolander. Esitys toteutetaan Nautelankosken alueella, kosken maisemassa ja museoalueen rakennuksissa. Maisema ja luonto ovat osa näytelmää, tässä tapauksessa ne ovat olleet myös osa Lauri Nautelan maisemaa, jossa hän eli. Esitys liittyy kiinteästi museon näyttelyyn, joka sisältää muun muassa Nautelan huoneen rekonstruktion sekä kokoelmien esineistöä.

Näytelmän useissa rooleissa on kaksi näyttelijää, Anssi Niemi ja Matti Pajulahti.

Mikä on näyttelijöiden käsitys Lauri Nautelasta?

—Mielestäni hän oli intohimoinen ja innokas ihminen, joka suhtautui maailmaan avoimesti, Anssi Niemi arvioi.

—Lauri Nautelan roolista ei rakenneta imitaatiota eikä näköistä, vaan kyseessä on näkemys hänestä ihmisenä.

Matti Pajulahti yhtyy käsitykseen elinvoimaisesta ja kiinnostuksen kohteisiinsa intohimoisesti suhtautuneesta ihmisestä.

Ohjaaja Smolander muistuttaa, että kukaan työryhmän jäsenistä ei ole henkilökohtaisesti tavannut Lauri Nautelaa. Hän välittyy siis kokoelmiensa ja arkistojensa kautta.

Koska näytelmä esitetään ulkona, näyttelijöiden pitää näytellä niin sanotusti isosti, että katsojien huomio pysyy näytelmän ytimessä. Esimerkiksi äänen pitää kuulua yli kosken kuohun.

Haastattelu on tehty näytelmän ensimmäisellä harjoitusviikolla. Harjoitusjakso on tiivis ja työntäyteinen. Ohjaaja ja näyttelijät asuvat harjoitusajan Liedossa.

Ammattilaisten produktio

Näyttelijä Anssi Niemi on tullut tutuksi teatterin lisäksi myös elokuvista ja tv-sarjoista. Hänen viimeisimpiä töitään ovat Sekasin tv-sarjan Hyde ja sooloesitys Straight Acting.

Näyttelijä Matti Pajulahti työskentelee teatterin ja elokuvien parissa. Pajulahden viimeisin elokuvatyö on päärooli palkitussa Aikamies-elokuvassa.

Näytelmäkirjailija Seppo Parkkinen on työskennellyt lähes kaikissa maamme ammattiteattereissa. Hän on Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun taideopettaja ja Teatteri Kolmannen Tilan näytelmäkirjailija.

Ohjaaja Esa-Matti Smolander työskentelee Teatteri Vanhan Jukon taiteellisena johtajana Lahdessa. Näyttelijänä hän oli mukana Turun Kaupunginteatterin Tuntematon sotilas -esityksessä. Parhaillaan hän ohjaa Anton Tšehovin Lokkia Lahden kaupunginteatteriin.

Käsiohjelman ja julisteen on suunnitellut kuvataiteilija Reima Hirvonen, joka asuu ja työskentelee Pohjois-Karjalassa. Hän on pitänyt lukuisia näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla.

Lauri ja maisema on syntynyt Liedon museon aloitteesta.

Nautelankoski-säätiön tuottamaa näytelmää ovat tukeneet Ida Aalberg -säätiö, Alfred Kordelinin säätiö, Taiteen edistämiskeskus ja Turun Teatterisäätiö.

Ensi-ilta on keskiviikkona 28. kesäkuuta. Muut esitykset ovat 29.6., 30.6., 20.9., 21.9. ja 22.9.

Koska näytelmää esitetään museon piha-alueella, lippuja esityksiin on vain rajallinen määrä. Tiedustelut Liedon museosta.

Pekka Remes