Moderni rehutehdas pyörii vuorokauden ympäri

• 

  RehuX Oy:n toimitusjohtaja Thomas Fagerholm ja pääkokki Terhi Hemmilä ovat ylpeitä paikallisuuteen ja joustavuuteen nojaavasta työpaikastaan. Taustalla yhtiön kesäinen investointi, kolme 600 kuutiometrin viljasiiloa.

• 

  Esiseosmies Henri Leandersson valvoo tuotantoprosessia. Nykyaikaisessa rehutehtaassa ei raaka-aineisiin tai lopputuotteisiin testaamista lukuun ottamatta käsin kosketa.

• 

  RehuX Oy:n tuorein investointi on 14 lastaussiiloa. Siiloja tarvitaan paljon, jotta valmiiden tuotteiden jakelu asiakkaille sujuu joustavasti.

• 

  Rehuseos puristetaan teräsmatriisin läpi sopivan kokoiseksi rakeeksi. Tavallisesti matriisin reiän halkaisija on 3,2 millimetriä.

• 

  Valmiista rehuerästä otetaan aina näyte, jota säilytetään neljä kuukautta.

« »

• 0
• 1
• 2
• 3
• 4

Tarvasjoki Liedon kunnan koilliskulmalla, Marttilan ja Pöytyän kuntarajojen maisemissa toimii yritys, jolla on vuositasolla miljoonia asiakkaita. Vai voiko niin sanoa?
—No, ei oikeastaan. Me puhumme sadoista viljantoimittajista ja sadoista rehunostajista, toimitusjohtaja Thomas Fagerholm toppuuttelee.
RehuX Oy:n valmistamia tuotteita ovat eläinrehut. Vaikka Rehuxin rehuilla siis elää valtava joukko eläimiä, asiakkaita ovat ihmiset. Suurin osa rehusta menee sika- ja siipikarjatiloille, mutta yritys palvelee myös harrastekanaloita, nautakarjaa sekä riistalintujen ja sirkkojen kasvattajia.

Tuhansia viljatonneja

Rehuxin paikalla aloitettiin rehuntuotanto jo 1960-luvulla Tarvasrehun nimellä. Nykyinen yritys perustettiin vuonna 2001. Yritys työllistää tällä hetkellä 20 henkilöä ja liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa. Kasvu on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana voimakasta ja ala keskittyy yhä suurempiin yhtiöihin.
—Itse olen ollut Rehuxilla seitsemän vuotta. Sinä aikana työntekijöiden määrä ja liikevaihto ovat kaksinkertaistuneet. Isoja investointeja on tehty tämän vuoden aikana: kesällä rakensimme kolme uutta 600 kuutiometrin viljasiiloa, viime viikolla otimme käyttöön 14 uutta lastaussiiloa. Näillä parannamme ja varmistamme joustavuuden ja nopeuden sekä viljan vastaanottoon että valmiiden tuotteiden toimitukseen. Suuruusluokaltaan investoinnit ovat yhteensä miljoonan euron luokkaa, Fagerholm kertoo.

Tarvasjoen rehutehdas pyörii ympäri vuoden ja ympärivuorokautisesti. Sillä palvellaan nimenomaan paikallisia asiakkaita. Esimerkiksi maanviljelijälle voi parhaiten sopia viljakuorman kippaus sunnuntaiaamuna kello 10.
—Kaikki lähtee puhelinsoitosta, maanviljelijä soittaa meille tai me soitamme viljelijälle. Saapuvasta kuormasta otetaan analysoitava näyte, josta mitataan viljan kosteusprosentti, tärkkelys- ja valkuaisainepitoisuudet sekä ominaispaino. Aistinvaraisesti tarkastetaan viljakuorman tuoksu ja mahdollisesti mukana olevat rikkakasvien siemenet. Jos kaikki on kunnossa, kuorma kipataan siiloon ja ohjataan tuotantoon.
Vuosittain Tarvasjoen tehtaan ovista kulkee läpi 20—30 miljoonaa kiloa viljaa.
Rehux korostaa paikallisuuttaan ja joustavuuttaan. Viljantuottajista valtaosa on 20—30 kilometrin säteellä, loppuasiakkaat pääosin Lounais-Suomessa. Rehuxin pääomistajia on kolme: Biofarm Oy, Biokasvu Oy ja Kyrön Sähkö Oy.
—Omistajakunnasta kertoo jotain se, että kun yhtiön hallitus kokoontuu, parkkipaikalla yleisin ajoneuvon merkki on Valtra, Fagerholm naurahtaa.

Resepti jokaiseen tarpeeseen

Rehuntuotanto on nykyään tarkkaa puuhaa, jossa sattumalla ei ole sijaa. Rehuxin pääkokilla Terhi Hemmilällä on tietokoneellaan noin 4.000 reseptiä, ja tarvittaessa
loihditaan lisää. Vaikka rehujen pääraaka-aine on ohra, vehnä tai kaura, raaka-ainekaapissa on noin sataa muutakin ainetta vitamiineista kuitulisiin ja kivennäisiin.
—Me lähdemme liikkeelle asiakkaan tarpeista. Perinteisessä rehuntuotannossa toimittiin toisinpäin: ensin oli tuote, ja sille yritettiin löytää ostaja. Me haluamme vastata asiakkaan tarpeisiin juuri oikeanlaisella rehulla. Rehun pitää myös maistua eläimelle, muuten se jättää syömättä, Hemmilä kertoo.

Tarkkuutta todella tarvitaan. Resepteissä eri raaka-aineiden mittasuhteet lasketaan neljän desimaalin tarkkuudella. Pienimmillään jonkin tietyn lisäaineen määrä lopputuotteesta on promillen osia.
—Jos vaikka vitamiinia lisätään 15 tonnin rekkakuormaan 100 grammaa, aine mitataan kirjevaa’alla käsin. Erittäin tärkeää on seoksen tasalaatuisuus. Ihmiset syövät yleensä paljon huolettomammin.
Rehux valmistaa Länsi-Suomen ainoana suomalaisomisteisena rehuntuottajana myös luomurehua.

Turvallisuus ja puhtaus kriittisiä

Eläinrehun tuotantoprosessi alkaa viljan jauhamisesta ja reseptin mukaisen seoksen kokkaamisesta. Valmis seos kuumennetaan höyryllä 81 asteeseen salmonellabakteerin tappamiseksi. Se on energiaintensiivinen vaihe, joka on peräisin EU:n säännöksistä. Rehux tuottaa käyttämänsä höyryn maakaasulla ja kevyellä polttoöljyllä.
Rehun salmonellavapaus on suomalaisen kanan ja kananmunan markkinavaltti, jonka muistaa mainita lähinnä MTK juhlapuheissaan.
—Töitä salmonellan torjumiseksi tehdään meillä ja tiloilla paljon, mutta jostain syystä siitä ei paljoa puhuta. Keski-Euroopassa salmonellatartunnat ovat arkipäivää, täällä sellainen olisi vakava kriisi, Thomas Fagerholm ja Terhi Hemmilä pohtivat.

Kuumennuksen jälkeen massa jäähdytetään ja puristetaan erityisen reikämatriisin läpi tilatun kokoiseksi rakeeksi. Siipikarjaa varten rehu voidaan vielä murentaa pienemmäksi. Valmiit tuotteet lähtevät asiakkaille joko irtotavarana säiliöautoissa, suursäkkeinä rekoissa tai harrastelijoita varten 20 kilon säkkeihin pakattuina. Prosessi on pääosin suljettu, eikä raaka-ainetta tai valmista rehuerää pääse näkemään kuin pienissä näyte-erissä. Hukkaa tulee noin 10 tonnia kuukaudessa, lähinnä talteen otettua pölyä ja siivousjätettä. Se poltetaan energiaksi kasvihuoneissa.

Raaka-aineiden laadun, tarkkojen lisäainepitoisuuksien ja suljetun valmistusprosessin ohella osa laadunvalvontaa on tuhoeläinten torjunta. Linnuista ongelmia ovat vuosien varrella aiheuttaneet naakat ja pulut, mutta nyt tilanne on niiden suhteen rauhallinen. Jyrsijöitä taas torjutaan jatkuvasti.
—Pyrimme myrkyttömyyteen, ja erilaisia satimia ja loukkuja on tehdasalueella kymmeniä. Oman panoksensa torjuntaan antaa kissa, nimeltään Haapanen, Thomas Fagerholm päättää.

Jaa Facebookissa Twiittaa

Ole ensimmäinen, joka kommentoi.

Kommentoi

Nimi *

Sähköposti *

Kommentti *