Paikalliset | 09.03.2023 13:27

Omakotiasumista ja luontokohteita

Turussa pöhisee. Joutomaata raivataan uudisrakennusten tieltä, kerrostaloja nousee. Nettomuutto näyttää plussaa.

Meneillään on isoja hankkeita: uusi musiikkitalo, elämyskeskus, matkailukeskus, tulevaisuuden museo, uusi satamaterminaali. Nämä vain esimerkkeinä.

Mutta kehitys ei ole tasaista — ainakaan alueellisesti. Jos sijoitetaan hankkeet kartalle, huomataan, että Turku panostaa pääosin etelään ja itään. Keskusta ja sen liepeet kasvavat.

Mutta mitä uutta on tulossa pohjoiseen Turkuun, kaavoitusarkkitehti Jani Eteläkoski?

—Pohjoinen on kieltämättä hiljaisempi suunta, Eteläkoski vahvistaa.

Karrikoidusti voidaan sanoa, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä hiljaisemmaksi kaupunki muuttuu kaavoitusarkkitehdin näkökulmasta.

—Tortinmäessä ei ole asemakaavoja. Mutta niille ei ole ollut painettakaan, Eteläkoski sanoo ja viittaa tonttikysyntään. Tortinmäki käsittää pääasiassa haja-asutusta sekä maa- ja metsätalousaluetta.

—Silloin tällöin tulee eläinluvituksiin liittyviä kyselyitä.

Ongelmina omistus ja infra

Paattisilla harmitellaan lähipalvelujen karkaamista. Huolta on herättänyt heikossa kunnossa oleva, vuonna 1972 valmistunut aluetalo. Sen purkamista on väläytelty.

Yleensä palvelujen säilyminen vaatii väkeä. Paattislaiset ovatkin toivoneet asuinalueensa kehittämistä, jotta uusia asukkaita saataisiin.

Kaupungin kaavoituksen näkökulmasta Paattisilla on kuitenkin kaksi ongelmaa: maan omistus ja infra.

—Kaupunki omistaa Paattisilta hyvin vähän maata. Ja yksityiset eivät ole olleet halukkaita myymään omaansa.

—Emme ole nähneet tarpeelliseksi lähteä kaavoittamaan maata väkipakolla, Eteläkoski jatkaa.

Pientä täydennysrakentamista Paattisten keskustaan mahtuisi. Kaupunki omistaa muutamia palstoja urheilukentän takaa. Niiden kaavoitus vaatisi myös katuverkon täydentämistä.

Aluetalon Paattistentien pääty on tämän hetken kaavassa määritelty pienteollisuudelle. Teollisuudelle ei ole ollut siinä kysyntää, mutta asuinpaikaksi se voisi sopia.

Eteläkoski on kuullut, että kyseisessä kohdassa saattaa olla kuitenkin muinaisjäännöksiä. Niiden tutkiminen on oma kustannuksensa.

—Itse kuitenkin koen, että paikka olisi hyvä tutkia. Luulen, että plussalle jäätäisiin. Siihen kun mahtuisi esimerkiksi muutama rivitalo.

On puhuttu myös laajentamisesta kirkon taakse, Kinnarin alueelle. Mutta uuden asuinalueen luominen vaatisi uuden infran. Jo nykyisellään vanhan sekaviemärin kapasiteetti on äärirajoilla.

Kysymys kuuluukin, kannattaako uuden putkistojärjestelmän rakentaminen taloudellisesti.

—Ja kun kysyntää Paattisilla ei ole paljoakaan. Maalla ei ole niin kova hinta. Saisiko kaupunki siis hankkeeseen sijoittamiaan rahoja takaisin, Eteläkoski pohtii.

Koskennurmi valtuustoon tänä vuonna

Kun Paattisilta jatketaan etelään, tapahtuukin jo enemmän. Ainakin useampia kaavoitushankkeita on vireillä. Moisio-Yli-Maaria-Jäkärlä kuuluu niihin Turun kaupungin alueisiin, joihin on tarkoitus sijoittaa pääosin omakotitalotontteja.

—Vakiniitun alueen kaikki tontit alkaa olla luovutettu. Siksi uusille tonteille olisi tarve, kiirekin, Jani Eteläkoski sanoo.

Oleellisin paikka tältä haavaa on Koskennurmi. Yli-Maarian koillispuolella, Paattistenjoen pohjoispuolella sijaitsevan alueen kaavoitus alkoi jo 2006. Tonttimäärä on typistynyt alkuperäisestä jonkin verran, sillä tämän ajan hengen mukaan metsä säästetään virkistyskäyttöön. Kuntorataa on mahdollista laajentaa. Tontit sijoitetaan vanhalle peltopohjalle.

Vaikka kaava on varattu pääosin pientaloasumiselle, on siihen jätetty paikka palvelurakennusten korttelialueelle. Merkintä on Jäkärlän VPK:ta varten.

—Tähtäimessä on, että Koskennurmen asemakaava saadaan tänä vuonna valtuuston käsittelyyn.

—Kun Koskennurmi valmistuu, on Kailan vuoro. Kailasta ja Koskennurmesta tulee aika samanlaiset omakotitonttialueet, Eteläkoski vertaa.

Kailalla tarkoitetaan kolmion muotoista pääosin pelto- ja metsäaluetta, joka rajautuu Jäkärlään, ysitiehen ja Liedon kuntarajaan. Kaila olisi ikään kuin Jäkärlän laajennus pohjoiseen.

Lentokentän kohdalla valtatie yhdeksän ja Toijalan radan välissä on pitkään ollut valmistelussa niin sanottu Mustasuo. Siihen ollaan luomassa yhtenäistä teollisuus- ja työpaikkakorttelistoa.

—Kun teollisuusalue valmistuu ja siihen saadaan työpaikkoja, saattaisi se buustata Maarian tonttikauppaa.

Kivikautista polkua kehitetään

Turkua on moitittu omakotitalotonttien puutteesta ja rakennuslupien myöntämisen hitaudesta. On harmiteltu, että omaa taloa rakentavat päätyvät veronmaksajiksi naapurikuntiin.

Uusien pientalotonttien luominen keskittyy lähivuosina Turussa pääpiirteissään pohjoiseen ja etelään, Yli-Maarian ja Jäkärlän seudulle sekä Hirvensaloon.

Kaavoitusarkkitehdilla on tasapainoteltavaa. Toisaalta vaaditaan omakotitalotontteja, toisaalta ilmastotekoja. Turun strategiana on olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2029.

—Turun pitäisi olla samaan aikaan luonto- ja ilmastokaupunki sekä kaavoittaa omakotitontteja ja väyliä yksityisautoille.

Mutta entä muut kuin tontit. Eikö vaikkapa tulevaisuuden museon olisi voinut sataman sijaan sijoittaa jonnekin Pohjois-Turkuun?

Eteläkoski naurahtaa. Ehkei.

Luonnossa on kyllä potentiaalia. Se lienee enemmän Pohjois-Turun juttu. Pohjoiskärjessä on Kurjenrahkan kansallispuistoa, ja sinne pääsee tänäkin vuonna keväästä loppusyksyyn asti myös Föli-kyydillä.

Mielenkiintoinen luontokohde on Maarian kivikautinen polku. Sitä voisi Jani Eteläkosken mielestä kehittää matkailuun ja virkistykseen.

—Maanomistajat eivät ole tosin olleet tästä vaihtoehdosta kovinkaan innostuneita.

Mutta askeleita hankkeen eteen on kyllä otettu. Turun kaupunki osti juuri yksityiseltä maanomistajalta paikalta yhteensä noin 15 hehtaarin alueen metsäalan.

Maria Suomi