Paikalliset | 18.07.2022 17:00

Säästöpankin myynnillä pyritään turvaamaan paikallisuus

Liedon Säästöpankin toimitusjohtaja Jouni Niuro pitää viimeaikaista uutisointia pankkiliiketoiminnan myynnistä tarkoitushakuisena mustamaalauskampanjana. —Meillä ei ole mitään salattavaa, eikä kyseessä ole pankin omaisuuden ryöstö, vaan sen turvaaminen paikallisille.

Liedon Säästöpankki kertoi toukokuussa yhdistyvänsä Oma Säästöpankin kanssa. Käytännössä pankkiliiketoiminta myydään Oma Säästöpankille ja nykyinen varallisuus, noin 160 miljoonan euron arvosta kiinteistöjä ja muuta sijoitusvarallisuutta, säätiöidään Liedon Säästöpankkisäätiölle. Samalla säätiöstä on tarkoitus tulla Oma Säästöpankin kolmanneksi suurin osakkeenomistaja.

Päätös on vielä ehdollinen ja lopullisesti siitä päättää Liedon Säästöpankin isännistö syksyllä.

Ratkaisuun eivät kaikki ole tyytyväisiä, varsinkaan niin sanotun rahapuu-ryhmän muut säästöpankit.

—Tilannetta voisi verrata päättyvään avioliittoon, jossa vuosia puolisonsa kiusaamaksi ja kaltoinkohtelemaksi joutunut päättää viimein lähteä ja löytää uuden puolison. Avioero-prosessin aikana toinen osapuoli, se kaltoinkohdellut, päättää kostaa ja tarkoituksellisesti vahingoittaa entistä puolisoaan, tiivistää Liedon Säästöpankin toimitusjohtaja Jouni Niuro pankin neuvotteluhuoneessa Liedon Kauppapihassa.

Kovan vertauksen taustalla on viime lauantaina maakuntalehdessä (TS 16.7.) julkaistu artikkeli, jossa Säästöpankkiliiton hallituksen puheenjohtaja Pirkko Ahonen epäili, onko Liedon Säästöpankin ylintä päättävää elintä eli isännistöä informoitu päätöksen taustoista totuudenmukaisesti ja riittävästi. Toisin sanoen, onko pankin johto harhauttanut tai pimittänyt isännistöltä tietoa.

—Pankin toimiva johto ja hallitus ovat vuosien ajan informoineet isännistöä Säästöpankkiryhmän paisuvasta kulurakenteesta. Avoimuudesta olemme saaneet myös kiitosta. Säästöpankkiliiton johdon lausunnoista on tullut ilmi tavoite siitä, että Suomessa tulisi olla vain yksi säästöpankki. Me olemme Liedossa olleet sitä ajatusta vastaan, ja isännistöltä on tullut johdolle yksimielinen mandaatti edistää pankin myyntiä ja irtautumista Säästöpankkiryhmästä, Niuro kertoo.

Liedon Säästöpankin isännistössä on 49 jäsentä, joista kesän aikana on tavoitettu 45. Niurolla on vahva usko siihen, että isännistö seisoo ratkaisun takana myös syksyllä.


Säästöpankkia ei tarvitse pelastaa


Liedon Säästöpankki pitää itseään Säästöpankkiryhmän ”kruununjalokivenä”, tunnuslukujen perusteella ihan aiheesta. Ei siis ole ihme, ettei kutistuva Säästöpankkiryhmä ole Liedon irtautumiseen tyytyväinen. Esimerkkinä Liedon Säästöpankin kaltoinkohtelusta Jouni Niuro mainitsee Mietoisten Säästöpankin viimevuotisen kaupan.

—Säästöpankkiryhmän sisältä viestittiin, että Mietoinen voisi mennä kelle tahansa, muttei Liedolle. Eräät tahot halusivat pussittaa meidät omalle toiminta-alueellemme, koska olemme vuosien ajan kritisoineet Säästöpankkiryhmän kasvavaa kulurakennetta ja markkinaosuuden paikallaan jumittamista.

Niuron mukaan Liedon Säästöpankin kolme keskeisintä tavoitetta ovat Turun talousalueen asiakkaiden palvelu, henkilöstön aseman ja uramahdollisuuksien turvaaminen sekä kertyneiden pääomien pysyminen Liedossa.

—Kun Säästöpankkiryhmässä alettiin edistää sääntömuutosta, joka olisi tehnyt ryhmästä irtautumisen käytännössä taloudellisesti mahdottomaksi, hallitus päätti toimia. Me emme tavoittele valtaa, vaan haluamme jatkossakin palvella asiakkaitamme. Nykyisessä toiminta- ja säätely-ympäristössä se ei onnistu yksin. Siksi kumppaniksi valikoitui Oma Säästöpankki, Niuro kuvailee.

Oma Säästöpankki on pörssiyhtiö, jolla on Suomessa 35 pankkikonttoria. Yhtiö kuvailee itseään lauseella ”Emme havittele paikkaa Suomen suurimpana vaan omien toimialueidemme parhaana pankkina”.

—Kaupassa ei ole kyse Liedon Säästöpankin pelastamisesta, vaan kahden vahvan toimijan yhdistymisestä. Pankeilla on samat strategiset ajatukset, jotka nojaavat vahvasti paikallisiin palveluihin myös jatkossa. Säästöpankkiryhmän ajatus pikku-Nordeasta, siis liikepankista, jonka paikalliset toiminnot on karsittu minimiin, ei ole sitä, mitä Liedon Säästöpankin päättäjät haluavat, Niuro painottaa.


Yhteisöverot eivät ole vaarassa


Jouni Niuron mukaan Säästöpankkiryhmän sisällä on siis ollut ongelmia ja eripuraa jo pitkään. Miksi näistä ei ole avoimesti tiedotettu?

—Olemme halunneet olla omalle perheelle lojaaleja. Nyt kuitenkin tuntuu, että Säästöpankkiryhmässä on käynnissä operaatio, jonka ainoa tarkoitus on vahingoittaa Liedon Säästöpankkia. Julkisuuden kautta luodaan vaihtoehtoista todellisuutta.

Osan kritiikistä Niuro myöntää aiheelliseksi. Esimerkiksi arvo-osuustilien siirto pitää tehdä nopeasti keskellä kesää. Pankin ehdottaman kumppanin, Mandatumin, lisäksi valinta voi kohdistua mihin tahansa finanssiyhtiöön.

—Meillä on noin 4.000 arvo-osuustiliasiakasta.
Käytännössä tilien siirto vaatii asiakkaalta uuden arvo-osuustilin avaamisen ja siirron tilaamisen. Olemme varautuneet tukemaan asiakkaitamme tilien siirrossa jos tarvetta ilmenee. Kireä aikataulu johtuu kaupan aikatauluista ja arvo-osuustilien sopimusehdoista, Niuro pahoittelee.

Oma lukunsa on Liedon Säästöpankin myynnin vaikutus Liedon kaupungin talouteen. Vuonna 2020 Liedon Säästöpankki maksoi yhteisöveroa noin 2,375 miljoonaa euroa, selvästi eniten kaikista Liedon veronmaksajista. Jouni Niuro arvioi, ettei tuo verokertymä tulevaisuudessa juuri muutu.

—Koska henkilöstöä ei ole tarkoitus vähentää, vaan mahdollisesti jopa lisätä, yhteisöverot eivät katoa mihinkään. Lietolaisen näkökulmasta pankin maksamien verojen ja säätiön paikallisen tuen nettosumma voi jopa kasvaa totutusta. Jos aiemmin tuimme paikallisia yhteisöjä kymppitonneilla, säätiöllä on mahdollisuus satoihin tuhansiin tai miljooniin.

Matti Lehtonen