Paikalliset | 18.11.2021 09:18

Turku Energia tähtää hiilineutraaliksi lietolaisen johdolla

Turku Energian lietolainen toimitusjohtaja Timo Honkanen piirsi fläppitaululle karkean luonnoksen sähkön hintakehityksestä. Sähkön tukkuhinta oli korkeimmillaan 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla. Tulevaksi talveksi ennustetaan ohimenevää hintapiikkiä, joka ei kuitenkaan sellaisenaan siirry kuluttajien sähkölaskuihin.

Vaikka lietolainen Timo Honkanen kertoo heti haastattelun aluksi, ettei ole mistään kotoisin, ei kai energiakonsernin toimitusjohtajaksi ihan ketä tahansa oteta. Eri puolilla eteläistä Suomea työuraansa tehnyt Honkanen aloitti Turku Energian toimitusjohtajana vuonna 2016. Enemmän oli vetoa kuin edellisestä työpaikasta, Valkeakosken Energiasta, työntöä.
—Kävin Turku Energian neuvotteluhuoneessa aikanaan Sähköenergialiiton hallituksen kokouksessa, ja silloinen toimitusjohtaja esitteli Turussa tehtyjä investointeja, hankkeita ja tulevaisuuden ideoita. Ajattelin jo silloin, että tuossa haluaisin olla itsekin mukana. Turussa oltiin 10—15 vuotta muuta maata edellä, Honkanen muistelee.

Nyt Honkanen puolestaan kertaa Turku Energian 2000-luvun toimia. Vuosituhannen alussa konsernilla ei ollut lainkaan omaa energiantuotantoa. Kaukolämpö ja sähkö ostettiin muilta tuottajilta, ja yhtiö huolehti sen jakelusta asiakkaille. Nyt tilanne on toinen. Investointeja on tehty tuulivoimaan, vesivoimaan, biopolttoaineisiin ja aurinkopaneeleihin. Yhtiön myymästä sähköstä yli 90 prosenttia tuotetaan uusiutuvilla, kaukolämmöstä kohta 100 prosenttia.
—Kaikkein kovimmilla pakkasilla joudumme käyttämään myös kevyttä polttoöljyä, josta jää meille pieni hiilihäntä. Öljyn käyttö kompensoidaan niin, että hiilidioksiditaseemme on joka tapauksessa neutraali, Honkanen valaisee.
Vuonna 2017 auennut Naantalin monipolttoainelaitos käyttää kaukolämmön tuottamiseen pääasiassa metsätähteitä, siis hakkuiden jälkeen metsistä kerättyä biomassaa. Naantalissa poltetaan myös kierrätyspuuta ja hieman muovia.
—Kivihiilikasatkin säilyvät Naantalissa, mutta niihin ei normaalioloissa kosketa. Mikäli jotain poikkeuksellista tapahtuisi, esimerkiksi polttoainekuljetukset Naantaliin jostain syystä keskeytyisivät, laitos voisi käyttää kivihiiltä. Kaupungit täytyy kuitenkin pitää lämpiminä.

Kaupungit, joihin Timo Honkanen viittaa, ovat Turun lisäksi Kaarina, Raisio ja Naantali. Kaupunkien omat kaukolämpöverkot ovat yhteydessä toisiinsa, ja suurin osa tarvittavasta energiasta tuotetaan Naantalin laitoksella. Biopolttoaineesta suurin osa on kotimaista, mutta sitä laivataan Naantaliin myös Baltiasta.
Liedossa kunnan yhtiön, Liedon Lämpö Oy:n, omistama kaukolämpöverkko ylettyy Avantin teollisuusalueelle. Kaarinan verkko ylettyy Ravattulan Citymarketille, josta Avantiin on linnuntietä vajaa kilometri. Voisiko Liedon kaukolämpöverkko yhdistyä seudulliseen?
—Miksei, jos siitä olisi meille ja Liedon Lämmölle jotain hyötyä.

Sähköistyminen jatkuu, tuotantoa pitää lisätä

Kaukolämmön ohella vähintään yhtä tärkeä asiakkaille toimitettava hyödyke on sähkö. Turku Energia vastaa sähkönsiirrosta Turun kaupungin alueella, pois lukien Paattisten ja Tortinmäen pohjoiset osat. Esimerkiksi Liedossa, Ruskolla ja siellä Paattisilla sähkönsiirrosta vastaa Caruna Networks Oy. Kun Turku Energian sähkönsiirtohinnat ovat Suomen alhaisimpia, rajan tuolla puolen näin ei ole. Turku Energian myymän kaukolämmönkin hinta on laskenut neljä vuotta peräjälkeen.
Myös Vierunpuistossa asuva toimitusjohtaja Honkanen on naimisissa Carunan kanssa. Vähän niin kuin K-kauppias joutuisi ostamaan päivittäiset ruokaostoksensa S-kaupasta.
—Verkot ovat meidän ja Carunan välillä aivan erilaisia. On selvää, että koska Turussa yhteiskuntarakenne on tiivis ja verkosta yli 70 prosenttia jo maakaapeloitu, siirtohinnat ovat alhaisempia. Sähkönsiirron hintatason määrittää laki, joka sallii siirtoyhtiöille vain säällisen voitonteon.

Sähkön eurooppalainen markkinahinta oli huipussaan edellisen vuosikymmenen lopulla. Finanssikriisin jälkeen sähkö oli halpaa, mutta tulevaksi talveksi odotetaan lyhytaikaista hintapiikkiä. Taustalla vaikuttavat päästöoikeuksien ja maakaasun nousseet hinnat, ja esimerkiksi Skandinavian kuiva kesä, jonka jäljiltä vesivarastot ovat vähissä.
—Pörssisähkön hinta voi kaksin—kolminkertaistua, mutta se ei tarkoita sähkölaskun moninkertaistumista. Verot ja siirtohinnat pysyvät entisellään, ja ne kuluttajat, joilla on kiinteähintainen sähkösopimus, maksavat sähköstä saman verran kuin kesälläkin, Honkanen rauhoittelee.
Yhteiskunnan sähköistyminen jatkuu edelleen koko maailmassa, ja energiantarve kasvaa samalla eksponentiaalisesti. Uusia tuotantotapoja siis tarvitaan.
—Sähköä kannattaa tuottaa siellä, missä sähköä kannattaa tuottaa. Vaikka koko Aurajoki valjastettaisiin vesivoiman tuotantoon, sen teho ei pääsisi lähellekään Norjassa osaomistamamme vesivoimalaitoksen tehoa. Norjan laitoksen läpi kulkeva vesiputki on halkaisijaltaan sellainen, että käteni ylettyvät sen ympäri. Pudotuskorkeus on siellä yli 500 metriä, ja veden voima aivan toista luokkaa kuin vaisuna virtaavassa Aurajoessa, Honkanen kuvailee.

Siksi tuulivoimaakin kannattaa Suomessa rakentaa rannikoille. Turku Energia on Suomen Hyötytuuli Oy:n kautta osakkaana Porissa sijaitsevassa merituulipuistossa, ja lähitulevaisuudessa aukeaa uusi tuulipuisto, josta Honkanen ei vielä sen tarkemmin voi kertoa.
Liedon kunnanvaltuustoa puhutti viime viikolla ajatus Tarvasjoella lähellä Paimion rajaa sijaitsevan turpeenottoalueen kaavoittamisesta tuulivoimapuistoksi. Vapon omistaman alueen turvetuotanto on päättymässä lähivuosina. Honkanen kuuntelee ajatusta, tekee pari tarkentavaa kysymystä tuuliolosuhteista ja lähiasutuksesta, ja antaa arvionsa.
—Sehän on erinomainen ajatus!

Matti Lehtonen