Pääkirjoitus | 30.11.2023 16:06

Kohti itsenäisyyspäivää

Seuraava Turun Tienoo ilmestyy itsenäisyyspäivän jälkeen, joten lienee aiheellista käydä pääkirjoituksessa läpi päivän ennakkotunnelmia.

Kuusi vuotta sitten vietettiin Suomi 100 -juhlavuotta. Tuolloin monissa kahvipöydissä pohdittiin, muuttuuko itsenäisyyspäivän luonne tasavuosien jälkeen. Korostetaanko itsenäisyyspäivänä iloa omasta valtiosta, liittyykö päivään hartautta vai lipsahtaako se Linnan juhlien iltapukujen ihmettelyksi? Seuranneiden koronavuosien aikana juhlia järjestettiin pienimuotoisesti jos ollenkaan.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 oli monelle järkytys. Oli ajateltu, että Venäjän sitominen taloudellisesti osaksi muuta Eurooppaa jo sinällään estäisi sodat. Ajatus oli sama kuin toisen maailmansodan jälkeen Keski-Euroopassa, jossa luotiin hiili- ja teräsalan yhteismarkkinat. Näin vanhat viholliset Saksa ja Ranska saatiin samalle puolelle. Venäjän kohdalla unohtui, että se ei ole länsimainen demokratia eikä se toimi kuten demokratiat toimivat.

Ensi keskiviikon itsenäisyyspäivä on Suomen ensimmäinen Naton jäsenenä. Suomesta tuli Naton täysjäsen 4. huhtikuuta viime keväänä. Jo Euroopan unionin jäsenenä Suomi tuli osaksi suurempaa kokonaisuutta ja tuo tunne vahvistui Naton myötä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö isännöi puolisonsa Jenni Haukion kanssa viimeistä kertaa Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa. Vastaanoton teemana on ajat vaihtuvat. Tiedotteen mukaan vieraina on pitkän uran tehneitä henkilöitä, jotka ovat toimineet tienraivaajina, esimerkkeinä ja mentoreina. Lisäksi kutsuttuna on nuoria innovatiivisia osaajia, tulevaisuuden menestystekijöiden parissa työskenteleviä sekä yhteiskunnan ja arjen turvallisuuden takaajia. Kunniavieraita ovat sotiemme veteraanit ja lotat.

Arvatenkin tänäkin vuonna Linnan juhlien televisioinnilla on pari miljoonaa tv-katsojaa. Vuoden päästä vastaanoton järjestää uusi presidentti.

Ajat vaihtuvat.

Pekka Remes

Lue vanhempia pääkirjoituksia