Paikalliset | 08.08.2024 10:48

Hautausmaakävelyllä pitäjän historia tutuksi

Turkka Myllykylä opasti Vahdon ja Ruskon hautausmaakävelyillä viime maanantaina.

Osana Ruskopäivien ohjelmaa järjestettiin sekä Vahdon että Rusko hautausmailla hautausmaakävely viime maanantaina. Oppaana oli vahtolainen historioitsija Turkka Myllykylä. Vahdon kirkon ympärillä oleva hautausmaa on Vahdon kolmas. Lisäksi on vanhoja kyläkalmistoja.

Hautausmaakävelyllä Myllykylä kertoi tarinoita tunnetuista vahtolaisista hautakivien ja valurautaristien äärellä. A. J. Rautalin (1817—1870) oli tiettävästi ensimmäinen, joka julkaisi sanomalehtikirjoituksen Vahdolta. Hänen valurautaristissään mainitaan tittelinä ”entinen ylioppilas”. Entiseksi päätyi, jos oli erotettu yliopistosta. Rautalinin ja hänen vaimonsa Anna Karlborgin testamenttivaroilla kustannettiin Vahdon kirkon ensimmäiset urut, jotka rakennettiin 1876.

Vainajan yhteiskunnallinen asema näkyi entisaikaan hänen hautapaikassaan. Parhaimmat paikat olivat lähellä kirkkoa. Kirkon pohjoisen seinän vierelle ei haudattu. Syitä oli ainakin kaksi. Kun viimeisenä päivänä haudat aukenevat, kirkko kaatuisi pohjoiseen. Kirkkoherra Pasi Salminen kertoi toisen syyn: pohjoinen on pelottava ilmansuunta, josta tulee kaikki paha.

Vahdolle haudattu Hilja Eskola (1887—1963) liittyy läheisesti Suomen presidenttien historiaan. Hilja Eskola toimi Vahdolla opettajana 44 vuoden ajan. Hän oli presidentti Mauno Koiviston (1923—2017) täti. Vahto oli Koivistolle tuttu paikka jo ennen kuin hän toimi vuoden Laukolan kansakoulun opettajana.

Lue juttu kokonaisuudessaan Turun Tienoosta.

https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/turun_tienoo

Pekka Remes