Paikalliset | 28.11.2024 10:54

Lietolaislapsille tukea uinnin opetteluun

OmaSp:n Liedon konttorinjohtaja Tiina Mallula toi uimapussilahjoituksen tiistaina Ilmaristen eskareille ja ykkösluokkalaisille. Vasemmalla opettaja Helena Dahl ja johtava rehtori Pekka Teittinen.

Suomalaisten uimataito on rapautunut.

Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton, opetushallituksen ja Jyväskylän yliopiston 2022 teettämän uimataitotutkimuksen mukaan kuudesluokkalaisista lapsista nippa nappa puolet osaa uida. Tänä vuonna Suomessa jo ainakin 81 henkilöä on hukkunut.

Oman kortensa suunnan muuttamiseksi kantaa Liedon Säästöpankkisäätiö. Säätiö lahjoittaa neljänä tulevana vuotena 15.000 euroa, joka on määrä käyttää lietolaisten esikoululaisten sekä 1.—2.-luokkalaisten uimaopetukseen. Rahalla saadaan palkattua uintivuoroihin uimaopettajat.

Lisäksi OmaSp lahjoittaa uimavälineitä varten pussukat. Tiistaina konttorinjohtaja Tiina Mallula jakoi niitä Ilmaristen koulun eskareille ja ykkösluokkalaisille.

—Ihan hyvältä nämä näyttävät, totesivat 1B-luokan Ronja Kuronen ja Aapo Wigren uusia pusseja tutkiessaan.

Kuronen kertoi harrastavansa uintia ja käyvänsä Ulpukassa.

—Minustakin uiminen on ihan kivaa. Tykkään hyppiä, Wigren jatkoi.

Lahjoitusidean äidiksi voidaan nimittää Helena Dahlia. Dahl on paitsi Ilmaristen koulun opettaja myös Liedon Säästöpankkisäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja. Hän esitteli uimaopetuslahjoitusidean muulle valtuuskunnalle ja sai sille tukensa.

—Olen itse entinen uimari ja esimerkiksi toiminut uimaopena 80-luvulla. Uimisen opettelu on lähellä sydäntäni.

—Uimataito on todella tärkeä taito. Harva taito on niin merkittävä, että se pitää hengissä, Dahl lisää.

Kohderyhmä valikoitui niin sanotun herkkyyskauden takia.

—Lapsi oppii parhaiten uimaan juuri siinä 5—8 vuoden ikäisenä. Se on täydellistä uimaan oppimisen aikaa.

Uiminen on ainoa, joka on lajina määritelty opetussuunnitelmaan. Se on siis liikuntalajeista välttämätön opetettava.

Liedon kouluistakin suunnataan uimaan pari kertaa lukuvuoden aikana.

—Se ei toki yksin riitä. Uimataidon opettaminen on myös kotien vastuulla, Helena Dahl toteaa.

Dahl muistelee, että aikoinaan Liedossa saatettiin tehdä intensiiviopetuksia, mentiin esimerkiksi viikon ajan joka päivä uimaan.

—Mutta vaikka tällä hetkellä olisi tahtoa samaan, hallitila ei riitä, Dahl sanoo ja viittaa uimahallivuorojen puutteeseen.

Vuosien saatossa uimahallien määrä on vähentynyt ja Turun seudulla uintivuoroista on kova kilpailu. Väkimäärä lisääntyy, mutta Dahl kertoo, että esimerkiksi Kaarinassa uimahalli on menossa remonttiin ja Turun kaupunki on sulkemassa Petreliuksen hallin. Myös Paattisten aluetalon uimahalli jää näillä näkymin kokonaan pois käytöstä.

Siksi erityisen innolla onkin otettu vastaan tieto, että Liedon, Turun ja Kaarinan kaupungit ovat neuvotelleet alustavasti mahdollisesta seudullisesta uimahallihankkeesta.

Halpaa lysti ei ole. Uimahallin rakentaminen ja sen jälkeen ylläpito vaativat isoja summia.

—Uimahalli ei suoranaisesti tuo taloudellista voittoa mutta muuten antaa valtavasti, Dahl vertaa. Se tuottaa hyvinvointia, viihdyttää, liikuttaa, kuntouttaa, rentouttaa, tuo perheitä sekä kavereita yhteen — ja tukee sitä hiipumaan vajonutta kansalaistaitoa.

Maria Suomi