Paikalliset | 23.09.2021 08:05

Lukeminen on arjen selviytymistaito

Lukupedagogiksi lukuvuoden ajaksi ryhtynyt Mirkku Weckström (vas.) veti Ilmaristen koulun 7C-luokkalaisille lukupiiriä tämän viikon tiistaina. ”Superlukijaksi” Weckströmin kuvailema Amanda Kivimäki ei innostunut Aleksi Delikouraan Nörtti 3 -kirjasta. —Luen enemmän fantasioita ja dystopioita. Tässä ei oikein tapahtunut mitään, Kivimäki tiivisti.

Lieto Ei tarvitse olla Jörn Donner tietääkseen, että lukeminen kannattaa. Silti suomalaisten lukutaito on alkanut pikkuhiljaa rapautua. Vuoden 2019 kouluterveyskyselyssä yli viidesosa suomalaisista 8.—9.-luokkalaisista koki lukemista vaativat tehtävät vaikeiksi. Liedossa sama luku oli 25 prosenttia, siis neljäsosa. Kansainvälisissä PISA-tutkimuksissa etenkin yläkouluikäisten poikien lukutaito on alkanut heiketä ja erot samanikäisiin tyttöihin ovat maailman suurimpia.

—Ei se ole vain stereotyyppi, vaikka toki yksilöiden välillä on suurta vaihtelua. Yläkouluikäisillä pojilla on muita enemmän vaikeuksia lukemisen kanssa, kertoo Mirkku Weckström työhuoneessaan Ilmaristen koululla.
Weckström on työskennellyt äidinkielen opettajana kohta 20 vuotta. Täksi lukuvuodeksi hän jäi virkavapaalle, kohentamaan kaikkien Liedon yläkoululaisten lukutaitoja opetusministeriön myöntämän erityisavustuksen turvin.

Lukemisessa on monta tasoa

20 vuoden aikana yläkouluikäisten lukutaito on Mirkku Weckströmin mukaan heikentynyt. Yksi merkittävä syy on hänen mukaansa kännykkäkulttuuri.
—Lukeminen vaatii keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä. Koulutyössä vaaditaan joskus laajojen asiakokonaisuuksien hallintaa, ja kännykkä on tehokas laite viemään huomion toisaalle. Edelleen löytyy niitä superlukijoita, jotka lukevat valtavasti kaikkea, mutta yhä enemmän myös niitä, jotka eivät lue käytännössä lainkaan.
Lukutaito on Weckströmin mukaan avain kaikkeen muuhun tietoon. Ilman lukutaitoa ei opi reaaliaineita, matematiikkaa tai edes liikuntaa.

—Lukutaito ei ole vain mekaanista kaunokirjallisuuden lukemista, vaan siinä on monta eri ulottuvuutta. Pesäpallossakin tarvitaan eri tilanteiden lukutaitoa. Lukeminen on arjen selviytymistaito.
Nykyteinit kuluttavat erilaisia tekstejä enemmän kuin koskaan ennen. Somemaailma on täynnä tekstiä, eri videopalveluissa tarvitaan lukutaitoa.
—Lukutaidon merkitystä ei nuorille tarvitse erityisesti korostaa. He kyllä ymmärtävät lukutaidon arvon, ja moni haluaisi lukea nykyistä enemmän. Tärkeää olisi löytää arjesta niitä lukemisen paikkoja, käytännössä siis aikaa.

Koulut tasoittavat taustaeroja

Lukutaitohanke on Liedon yläkouluissa käynnistynyt lukupiireillä, opettajapalavereilla ja eri tutkimuksiin perehtymisellä.
—Lukutaitoa on tutkittu vähintään riittävästi. Yllätyin, kun selvisi, että maailmassa on tehty tällä vuosituhannella yli kaksi miljoonaa lukutaitoon liittyvää tutkimusta. Erilaisia kampanjoitakin on ollut paljon, ja niistä pyrin nyt löytämään parhaat käytännöt, Weckström kuvailee.
Lukukynnys on osalle teini-ikäisistä korkea, kun omaa motivaatiota ei välttämättä ole. Iso merkitys on kotien esimerkillä. Hankkeen tiimoilta on tarkoitus tehdä yhteistyötä myös vanhempainyhdistysten kanssa.

—Mutta ei koulukaan voi vastuuta siirtää koteihin. Peruskoulun tarkoitushan on nimenomaan tasoittaa taustojen eroja. Avainasemassa on sopivan, itseä kiinnostavan luettavan löytäminen. Siinä iso apu ovat koulukirjastot.
Liedon kunnan tavoitteena on saada Weckströmiltä vuoden aikana kerätystä tiedosta ja käytännöistä toimiva tietopaketti, jotta projekti ja sen vaikutukset eivät jäisi yhden lukuvuoden mittaiseksi.