Paikalliset | 01.06.2023 11:41

Puu korvasi kumirouheen

Hymy herkässä, puurouhetta käsissä. Lappset Oy:n kestävän kehityksen asiantuntija Pasi Riikonen (vas.) ja Liedon kaupungin liikuntapaikkamestari Kai Lagerström ovat tyytyväisiä, kun Kaapon kenttä sai vihdoin uuden rouheensa.

Kaapon kenttä on saanut uuden tekonurmen. Erikoista on se, että nurmen täyteaineena ei ole kumirouhe vaan puurouhe.

Moista ei ole ihan joka pitäjässä. Ilmeisesti Pahkamäessä on Euroopan ensimmäinen pelkästään puurouhetäytteinen koulun tekonurmikenttä.

—Nyt tarvitaan käyttäjiltä kokemusta, miltä pelaaminen puurouheella tuntuu. Liedon Pallo on ainakin tulossa sitä testaamaan, kertoo Liedon kaupungin liikuntapaikkamestari Kai Lagerström.

Kun puhutaan puurouheesta, tulee mieleen hake: kova, terävä ja tikkuinen. Sellaista ei tietenkään voi olla jalkapallokentän pohjassa kyse. Tämä puurouhe on pitkän kehitystyön tulos, sanoo Lappset Oy:n kestävän kehityksen asiantuntija Pasi Riikonen.

—Ja toisin kuin kumirouhe, puurouhe ei kulkeudu joka paikkaan, Riikonen lupaa.

Sillä, mitä puulajia rouhe on, on väliä. Pahkamäkeen asennettu rouhe on mäntyä, joskaan ei kotimaista.

—Männystä valmistetulle rouheelle voimme antaa 10 vuoden takuun. Jos olisimme käyttäneet koivua, se olisi kestänyt vain pari vuotta, Riikonen vertaa.

Saattaa olla, että uuden kentän huolto on hieman erilaista kuin entisen. Pelkästään jo siksi, että uusi pohjamatto on aiempaa kevyempi.

—Todennäköisesti kenttää ei tarvitse harjata yhtä usein kuin ennen.

Muuten sen pitäisi toimia tuttuun tapaan. Esimerkiksi talvella kentän jäädyttämiseen rouhemateriaalin vaihto ei vaikuta.

—Se oli yksi lähtökohdista, kun materiaalia valittiin, että kentän täytyy olla myös jäädytettävissä, Lagerström lisää.

Muoviton ja kierrätettävissä

Puu on ekologinen vaihtoehto. Ei siis haittaa vaikka se kulkeutuisi kentän laidoille. Kun puurouhe tulee käyttöikänsä päähän, sen voi varsin huoletta sijoittaa vaikka pururadan pohjaksi.

Lappset lupaa, että puurouhe on muoviton ja lisäaineeton sekä kokonaan kierrätettävissä.

Lietoon asennettu kenttä on nimenomaan pilotti. Käytännössä se tarkoitaa, että puurouheen toimivuutta seuraillaan: miten se toimii, pitääkö rakennetta muuttaa ja miten se kestää sääolosuhteiden vaihtelua.

Uudet kestävää kehitystä tukevat vaihtoehdot otetaan Liedossa mieluusti vastaan. Teknisten palveluiden toimialajohtaja Anne Ahtiainen kokee, että nimenomaan kunta julkisena ja suht suurena toimijana on hyvä väylä lähteä testaamaan uudenlaista ratkaisua.

Uusi innovaatio kuitenkin otti aikansa. Kaapon kentän uusiminen venyi lopulta vuoden mittaiseksi prosessiksi. Vanha tekonurmi poistettiin viime kesänä.

—Tuotekehitys ottaa aikansa ja yllätyksiä tulee, kun on kyse uudesta tuotteesta, Lappsetin Pasi Riikonen toteaa. Ylämäkiä ja alamäkiä on ollut.

—Kun 20 vuotta on samalla rakenteella tehty, on iso muutos lähteä kokeilemaan uutta.

Halmela seuraava murheenkryyni

Mikäli käyttäjät ovat tyytyväisiä puurouheeseen, tullaan sitä hyödyntämään parin vuoden päästä myös Ilmarisissa, liikuntapaikkamestari Kai Lagerstöm kertoo. Ilmaristen koulun nykyisen hiekkakentän paikalle asennetaan tekonurmi.

Halmelassa moinen vetelee viimeisiään. Tekonurmi alkaa olla ongelmajätettä, ja Lagerström vertaakin Halmelan kentän tilannetta vanhaan Kaapon kenttään. Rouhe on niin sanotusti vanhempaa mallia, ja sitä on nykyosaamisella vaikea erottaa hiekasta.

Viertolan tekonurmi on vielä hyvässä kunnossa. Ensi vuonna sinne asennetaan valoja sekä aitoja ja aluetta muutenkin muokataan vähitellen uuden yläkoulun rakentamisen yhteydessä.

—Yksi pienempi kenttäkohde on Saukonojalla, mutta siellä ei ole kumirouhetta. Hiekkakenttä kunnostetaan, käytännössä kaukalon pohjan alta, Lagerström lisää.

Maria Suomi