Pääkirjoitus | 27.05.2021 08:18

Kuntien veroissa pelin paikka

Kuntaveroprosentti: Liedossa ja Ruskolla 19,75, Turussa 19,50. Tienoon kunnat ovat suomalaisten kuntien joukossa keskimääräisiä verottajia, ero valtakunnan keskiarvoon (20,02) on pieni. Mitä tapahtuisi, jos kuntaverosta tehtäisiinkin progressiivinen?
Nykyinenkin kuntavero on käytännössä progressiivinen. Veronmaksajien keskusliiton mukaan kaikkein pienituloisimmat, alle noin 16.000 euroa vuodessa palkkaa saavat eivät maksa kunnallisveroa ollenkaan. Liedossa ja Ruskolla asuu pääasiassa keskiluokkaisia ihmisiä, jotka maksavat valtaosan kuntien saamista verotuloista. Erittäin hyvin tienaavia on, mutta lukumääräisesti aika vähän. Keskiluokka siis maksaa suurimman osan myös kuntaveroista, niin kuin valtakunnallisistakin veroista.

Jyrkempi progressio tarkoittaisi käytännössä Liedossa ja Ruskolla kuntien verotulojen kasvua. Pienituloisia ei tulisi mistään yhtäkkiä lisää, keskimääräisesti tienaavia verotettaisiin nykyistä enemmän.
Toinen mielenkiintoinen ajatusleikki liittyy monipaikkaisuuteen; etenkin keskustapuolue hellii ajatusta siitä, että ihmisellä voisi Suomessa olla jatkossa useampi kotikunta. Tämä hyödyttäisi etenkin mökkipaikkakuntia, joiden kirstuihin kilahtaisi vapaa-ajan asuntojen kiinteistöverojen lisäksi siivu mökkiläisen palkka- tai eläketuloista. Tässä ajatusleikissä Liedolle ja Ruskolle jäisi maksajan rooli: kumpikaan ei ole varsinainen mökkikunta Kustavin, Paraisten tai Puumalan malliin. Leikatuilla verotuloilla pitäisi silti tuottaa käytännössä sama määrä lakisääteisiä palveluita kuin nytkin. Kuntatalous ei tästä kiittäisi.

Matti Lehtonen

Lue vanhempia pääkirjoituksia