Pääkirjoitus | 14.10.2021 08:17

Valkohäntäkauris on haitallinen vieraslaji

Kaikki alkoi vuonna 1938, kun pieni valkohäntäisten lauma karkasi aitauksestaan Laukon kartanosta. Kymmenessä vuodessa valkohäntäpeurojen kanta oli kasvanut noin sataan, ja kun lajin metsästys vuonna 1962 aloitettiin, yksilöitä arvioitiin olevan noin tuhat.

Viimeisimpien arvioiden mukaan valkohäntäkauriita — nimistötoimikunta ehdotti nimen muuttamista vuonna 2008 — arvioidaan olevan Suomessa noin 125.000. Yleistyessään vieraslajista on tullut laajoilla alueilla myös haitallinen. Valkohäntäkauriit syövät käytännössä kaikkea vihreää: ruohoja, heiniä, varpuja sekä puiden ja pensaiden lehtiä. Keväisin ja syksyisin niille maistuvat myös viljojen oraat.

Kotipuutarhurit, maanviljelijät ja luonnonsuojelijat alkavat olla kaikki kypsiä peurakannan kasvuun. Luonnonsuojelualueilla valkohäntäiset syövät nimenomaan niitä kukkivia kasveja, joita haluttaisiin säilyttää. Etenkin harvaan asutuilla alueilla peurat vierailevat säännöllisesti kotipihoissa ruokailemassa.

Taloudellisesti merkittävin haitta lajista lienee kuitenkin liikenteessä. Suomessa sattuu vuosittain yli kymmenen tuhatta peurakolaria, joissa suurin kärsijä on eläin itse, mutta kakkosena tulevat vakuutusyhtiöt. Valtaosa peuraonnettomuuksista sattuu lounaisessa Suomessa.

Täksikin vuodeksi kaatolupia annettiin ennätysmäärä. Kannan kasvua voidaan ampumalla toki hidastaa, mutta niin kauan, kun talviruokintaa jatketaan ja peurojen luontaisten vihollislajien määrää halutaan rajoittaa, kasvu jatkuu.

Matti Lehtonen

Lue vanhempia pääkirjoituksia