Pääkirjoitus | 27.05.2022 07:54

Kaupunki on lähinnä imagoasia

Mitä eroa on kunnalla ja kaupungilla? Lakiteknisesti ei yhtään mitään. Hallintoyksiköt ovat kaikki kuntia, vaikka joitain kutsutaankin kaupungeiksi.

Ensi maanantaina Liedon kunnanvaltuusto käsittelee kunnanjohtaja Mika Ingin ehdotusta Liedon muuttamisesta kunnasta kaupungiksi. Aiemmin kaupungeille asetettiin Suomessa reunaehtoja: piti olla tietty määrä asukkaita tietyllä asumistiheydellä. Kaupunki-sanan alkuperä on kauppapaikassa, köpunger. Lieto täyttänee kaupungin ehdot ainakin väkiluvun osalta: asukkaita on enemmän kuin Uudessakaupungissa, Naantalissa, Loimaalla tai Maarianhaminassa, muutamia mainitakseni.

Eikä kaupunki-nimitys ole nykyäänkään vieras. Moni muualta muuttanut puhuu jo Liedon kaupungintalosta tai siitä, mitä kaupunki milloinkin päättää. Yhtä lailla puhutaan siitä ja siitä kadusta, vaikkei koko kunnassa ole yhtään katua. On vain kujia, raitteja, kaaria ja polkuja sekä teitä. Lakiteknisesti katualueita toki tulee jatkuvasti lisää.

Mitä vikaa sitten on kunnassa? Kunnanjohtaja perustelee muutostarvetta Liedon kunnan todellisen statuksen viestimisellä ulospäin, selkeydellä muiden Turun alueen kehyskuntien suhteen ja väärinymmärrysten välttämisellä. Lyhyesti imagolla: sillä, että muutkin tietävät, minkälainen Lieto todellisuudessa on. Kuntaan siis liitetään sellaisia merkityksiä, jotka eivät nyky-Lietoon sovi.

Loppujen lopuksi statuksen vaihdos taitaa olla suurimmalle osalle ihmisistä yhdentekevä. Kutsuvathan itseään kaupungeiksi sellaisetkin metropolit kuin Kannus, Kaskinen, Pudasjärvi ja Viitasaari.

Matti Lehtonen

Lue vanhempia pääkirjoituksia