Pääkirjoitus | 15.09.2022 09:26

Puoleet valmistautuvat vaaleihin

Tätä kirjoittaessa Ruotsin valtiopäivävaalien lopullinen tulos ei ole vielä valmistunut. Valtiopäivävaalien lisäksi järjestettiin myös aluevaalit ja kuntavaalit. Ruotsissa puolueet ovat järjestäytyneet kahteen blokkiin, jotka ovat hallitusvaihtoehtoja. Äänestäjät valitsevat siis puolueen lisäksi myös hallitusvastuun ottavan blokin. Ruotsissa äänestysaktiivisyys on reilusti yli 80 prosenttia, kun se Suomen vuoden 2019 eduskuntavaaleissa oli noin 72.
Suomessa on seurattu Ruotsin vaaleja tarkasti. Mielenkiintoa herättää se, että kahden blokin äänimäärät ovat melkein tasoissa. Lisäksi on seurattu eri puolueiden kannatusta, koska Ruotsissa on suomalaisten puolueiden sisarpuolueita.

Suomen seuraavat eduskuntaaalit järjestetään 2. huhtikuuta ensi keväänä. Ehdokasasettelu vahvistetaan vaalipiirilautakunnissa 2. maaliskuuta 2023. Puolueet kuitenkin antavat ehdokkailleen reilusti aikaa vaalikampanjointiin, sillä ensimmäiset edustakuntavaaliehdokkaat on vahvistettu viime viikkoina. Tienoon alueeltakin on asetettu ehdokasehdokkaita ja muutama onkin jo nimetty varsinaiseksi eduskuntavaaliehdokkaaksi.

Mitkä ovat vaalien asetelmat? Poliitikan tutkijoiden mukaan ihmisten poliittinen muisti on kahdesta viikosta puoleen vuoteen. Tuon perusteella poliittinen muisti alkaisi toimia lokakuusta alkaen, jos tähtäimessä ovat huhtikuun vaalit. Nykyisessä maailman ja Suomen tilanteessa puoli vuotta on kuitenkin pitkä aika. Kuten fyysikko Niels Bohr tiesi, ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen.

Onnea ja reipasta mieltä kaikille eduskuntavaalien ehdokasehdokkaille ja varsinaisille ehdokkaille, varmaankin torilla tavataan. Ilman ehdokkaita ei demokratiakaan toimi.

Pekka Remes

Lue vanhempia pääkirjoituksia