Pääkirjoitus | 09.03.2023 13:32

Nuoret käyvät äänestämään

Jo monet vaalit on pidetty ihmetellen, miksi nuoret eivät äänestä. Toista olivat vuoden 1970 eduskuntavaalit, joita on kutsuttu protestivaaleiksi. Äänestysaktiivisuus oli yli 82 prosenttia. Eduskuntaan valittiin muiden muassa tuolloin 23-vuotiaat Erkki Tuomioja ja Paavo Väyrynen.

Onko suunta kääntymässä? Tuoreen tutkimuksen mukaan nuorista 77 prosenttia aikoo äänestää kevään vaaleissa. Kantar Publicin valtion nuorisoneuvostolle toteuttaman kyselyn mukaan 46 prosenttia nuorista sanoo äänestävänsä varmasti ja 31 prosenttia todennäköisesti.

Kyselyn perusteella valtaosa äänestämään aikovista nuorista näkee äänestämisen kansalaisvelvollisuutena ja kokee, että äänestämällä voi vaikuttaa yhteiskuntaan. Tämä on hyvä asia, sillä keväällä 2019 eduskuntavaaleissa 18—24-vuotiaista nuorista äänesti 55 prosenttia. Vuoden 2015 vaaleissa vastaavasta ikäryhmästä äänesti vain 47 prosenttia.

Nuoret eivät kuitenkaan ole yhtenäinen joukko. Tutkimuksen mukaan äänestysaikeet eriytyvät koulutuksen mukaan. Yliopistotutkinnon suorittaneista tai sitä suorittavista 67 prosenttia aikoo äänestää varmasti, kun taas ammatillisen tutkinnon suorittaneista tai sitä suorittavista vain 31 prosenttia.

Lähes puolet niistä nuorista, jotka eivät aio äänestää, kokevat epäluottamusta politiikkoihin ja poliittiseen päätöksentekoon. Mistä kokemus syntyy? Usein media — ne iltapäivälehtien klikkiotsiot —näyttävät politiikan poliitikkojen keskinäisenä valtapelinä ja kampittamisena. Jos joku joutuu huonoon valoon, on toki ensimmäinen kysymys, kuka tästä hyötyy.

Iäkkäämmällä väellä usko politiikkaan on ilmeisesti säilynyt. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 vaaleissa aktiivisimmat ennakkoon äänestäjät olivat 75-vuotiaat. Varsinaisena vaalipäivänä korkein äänestysprosentti oli 71-vuotiailla.

Pekka Remes

Lue vanhempia pääkirjoituksia