Pääkirjoitus | 16.03.2023 12:28

Yksinkertaiset kysymykset

Eduskuntavaalien vaalikamppailussa ydinasiat voidaan tiivistää napakoiksi iskulauseksi, mutta kun mennään asioiden ja lauseiden taakse, ymmärtää, että yksinkertaisia vastauksia ei ole. Tämän huomasi tiistaisessa Ruskon vaalipaneelissa. Paneeliin oli kutsuttu keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten, SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden eduskuntavaaliehdokkaita. Tilaisuuden järjestivät paneeliin osallistuneiden puolueiden Ruskon valtuuston valtuustoryhmät, jotka olivat myös laatineet kysymykset.

Kun kuunteli ehdokkaiden vastauksia esimerkiksi siihen, oliko ehdokas tunnin junan puolesta vai vastaan, olo oli kuin kuluttajalla kaupan vihannesosastolla: yhden hyvän tomaatin vierestä löytyi vielä parempi. Jos vastustava argumentti muistutti hankkeen kalleudesta, hanketta puolustava näkemys korosti sitä tuloja ja tuottavuutta luovana investointina. Toisaalta ja toisaalta.

Entä miten tasapainotettaisiin julkista taloutta? Yhtä mieltä ollaan siitä, että taloutta pitää tasapainottaa, mutta puolueiden väliset erot korostuvat keinoissa, miten se tehtäisiin.

Kansanedustajaehdokkaat joutuvat vastaamaan kysymyksiin yhteiskunnan eri aloilta. Jos kysymys osuu lähelle omaa ammattia tai koulutusta, ehdokas tuo esille ydinosaamisensa. Toisaalta on aloja, joista on vahvoja mielikuvia tai muistoja. Kaikki ovat esimerkiksi käyneet koulua, mutta tiedetäänkö, mitä kouluihin kuuluu tänä päivänä.

Miten siis valita se ehdokas ja puolue, jolle äänensä antaa? Perusteellisimmat äänestäjät lukevat puolueiden vaaliohjelmat, jotka ovat parhaimmillaan kymmeniä sivuja pitkiä. Seuraavaksi kannattaa tutustua ehdokkaan tärkeinä pitämiin asioihin ehdokashaastatteluissa, joita on myös tämän päivän Turun Tienoossa. Kahvipöytäkeskustelut ja toriparlamentit tuovat myös tietoa tai ainakin luovat mielikuvia ehdokkaista.

Oleellista kuitenkin on, että äänestää.

Pekka Remes

Lue vanhempia pääkirjoituksia