Pääkirjoitus | 25.04.2024 14:29

Vaaleista vaaleihin

Vaalit ovat poliitikon parasta aikaa, on moni ehdokas sanonut vaalikojuilla niin keväthelteillä kuin kevään lumipyryssäkin.
Tuota parasta aikaa on tarjolla seuraavan vuoden aikana kolme kertaa. Euroopan parlamentin vaalit ovat 9. kesäkuuta. Ennakkoäänestys on kotimaassa 29.5.—4.6. Suomesta parlamenttiin valitaan 15 jäsentä. Suomessa ehdokasasettelu vahvistetaan Helsingin vaalipiirilautakunnassa 10. toukokuuta, siis parin viikon päästä. Puolueet ovat jo julkaisseet ehdokaslistojaan. Niin sanottu täysi lista on 20 ehdokkaan pituinen.
Ensi vuoden huhtikuussa järjestetään kahdet vaalit, eli kuntavaalit ja aluevaalit samaan aikaan. Varsinainen vaalipäivä on 13. huhtikuuta. Kummankin vaalin ehdokashakemusten jättöpäivä on 4. maaliskuuta. Kuntavaalien ja aluevaalien ehdokasasettelut vahvistetaan 13. maaliskuuta.
Kunnanvaltuustot ja aluevaltuustot aloittavat työnsä 1. kesäkuuta 2025.
Vaikka kunta- ja aluevaaleihin tuntuu oleva aikaa, ovat puolueet jo nimenneet ehdokkaitaan vaaleihin. Tässä vaiheessa moni vielä vakavasti harkitsee ehdokkuuttaan. Pian pitäisi päättää, lähteäkö mukaan.
Mikään helppo pesti ei ole luvassa, oli ehdolla sitten kuntaan ja/tai aluevaltuustoon. Hallituksen kehysriihessään julkistamat säästötavoitteet vaikuttavat myös kuntiin ja hyvinvointialueisiin. Valtiohan rahoittaa hyvinvointialueita, jotka itse päättävät rahoituksen käytöstä ja kohdentamisesta.
Mutta eivät kunnatkaan ole tehtäviä vailla, vaikka näin yleisesti arveltiin ennen sote-uudistusta. Kuntien tehtäviin kuuluvat muun muassa koulutus ja varhaiskasvatus, maankäyttö ja kaavoitus, rakennusvalvonta, elinkeinopolitiikka ja ensi vuoden alusta alkaen työllistäminen. Kaikki perehtymistä vaativia asioita. Valituille on siis luvassa muutakin kuin vain kampaviinerit kahvin kera.

Pekka Remes

Lue vanhempia pääkirjoituksia