Pääkirjoitus | 13.05.2024 00:00

Lippu salkoon

Ensi sunnuntaina on toukokuun toinen sunnuntai, jolloin vietetään äitienpäivää. Onnea äideille!
12. toukokuuta vietetään myös J. V. Snellmanin päivää ja suomalaisuuden päivää. Johan Vilhelm Snellman syntyi 12. toukokuuta vuonna 1806 Tukholman satamassa Patience-laivalla. Johan Vilhelmin isä oli Pohjanmaalta kotoisin oleva merikapteeni. Nykyiset Suomi ja Ruotsi olivat vielä tuolloin samaa valtakuntaa. Kun Suomi liitettiin Venäjään vuonna 1809, muutti Snellmanin perhe Kokkolaan.

16-vuotiaana Johan Vilhelm aloitti opintonsa Keisarillisessa Turun Akatemiassa. Samaan aikaan opintonsa aloittivat myös J. L Runeberg ja Elias Lönnroth.

Snellmanin päivä nimitettiin myös suomalaisuuden päiväksi vuonna 1978. Nämä kaksi päivää oli hyvä yhdistää, sillä Snellman korosti suomen kielen asemaa, suomalaisen kirjallisuuden julkaisemista ja oman rahan saamista Suomelle. Suomen markka oli Suomen rahayksikkö vuosina 1960—2002. Sana ”markka” on vanha jalometallien painomitta. Vuoden 2002 alusta otettiin käyttöön euron kolikot ja setelit.

Snellman oli oman aikansa tuote. Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa. 1800-luvulla kansallisuusaatteet olivat nousussa. Aikansa suomalainen sivistyneistö alkoi nähdä kansallisuuden, kansallisuustunteen ja kielen merkityksen. Keisari Aleksanteri II allekirjoitti vuonna 1863 kieliasetuksen, jonka mukaan Suomesta oli määrä tulla 20 vuoden kuluessa virallinen kieli oikeuslaitoksessa ja opetuksessa.

Suomalaisen yhtenäiskulttuurin aika päättyi jo muutama vuosikymmen sitten. Se eli vielä kahden TV-kanavan ja kahden radiokanavan Suomessa. Käsitys Suomesta ja suomalaisuudesta ovat nyt murroksessa. Englantia on ehditty esittää Suomen viralliseksi kieleksi, ja korkeakoulujen opinnäytetöitä kirjoitetaan yhä enemmän englanniksi. Onko suomi vaarassa jäädä koti-ja tunnekieleksi? Olisiko Snellmanilla tähän jokin ajatus? ”Kieli ei kiinnitä yksilöä yksin isänmaahan, vaan heimoon yleensä.”

Pekka Remes

Lue vanhempia pääkirjoituksia