Pääkirjoitus | 13.06.2024 12:25

EU-vaalien jälkipyykki

Moni on saattanut muuttaa viime päivinä käsityksensä eurovaalien kiinnostavuudesta. Vaikka äänestysaktiivisuus jäikin tyydyttäväksi, on vaalien jälkipyykki ollut sitäkin suurempaa. Vaalipäivän iltana koettiin varsinainen yllätys, kun turkulainen vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sai lähes neljännesmiljoona ääntä, tehden Suomessa historiaa. Anderssonin henkilökohtaista äänimäärää eivät edes gallupit pystyneet ennakoimaan. Turun Tienoon levikkialueella hän oli ääniharava niin Turussa, Liedossa kuin Ruskollakin.

Muitakin yllätyksiä tapahtui. Presidentinvaalikamppailussakin mukana ollut Mika Aaltola sai kokoomuksen eurovaaliehdokkaista eniten ääniä. Aaltolalla ei ole kansanedustajataustaa. Häntä äänestettiin ahkerasti myös Tienoolla.

Kolmas yllätys oli perussuomalaisten huono vaalitulos. Eurovaalien turvallisuusteeman ennakoitiin herättävän puolueen kannattajat äänestämään, mutta äänestysinto hyytyi.

Europarlamenttivaaleilla oli suuriakin vaikutuksia. Esimerkiksi Ranskassa laitaoikeiston puolue ID kasvatti vaaleissa suosiotaan siinä määrin, että presidentti Emmanuel Macron päätti hajottaa maan parlamentin. Meillä Suomessa perussuomalaiset kuului aiemmin kyseiseen ID-ryhmään, mutta siirtyi viime vuonna ECR:ään. Syynä tälle oli muun muassa ID:ssä vallinnut yleinen venäjämielisyys.

Edellisestä hallitusviisikosta kolme on nyt europarlamentaarikkoja. Li Andersson, Maria Ohisalo (vihr.) ja Anna-Maja Henriksson (r.) suuntaavat kaikki Brysseliin. Heidän sekä muiden parlamenttiin lähtijöiden paikalle eduskuntaan nousee nyt uusia kasvoja sekä vanhoja tuttuja.

Näiden vaalien tulos ja jälkipyykki on syytä muistaa viidenkin vuoden kuluttua seuraavissa eurovaaleissa. Ehkä vaalit antavat pontta myös jättämään äänensä paikallistasolla, sillä aluevaalit ja kuntavaalit häämöttävät yllättävänkin lähellä. Ensi huhtikuussa on jo aika juoda seuraavat vaalikahvit.

Ina Virtanen

Lue vanhempia pääkirjoituksia