Antenniverkon tv-kanavat siirtymässä teräväpiirtoaikaan

Tienoo Tavallinen televisionkatsoja voi joskus huokaista, että miksi kaikki ei ole kuten ennenkin. Reilu vuosikymmen sitten televisiokanavat siirtyivät digi-aikaan, ja television tietoiskussa hoettiin digi, digi.
Nyt puhutaan siirtymisestä teräväpiirtotelevisioon, joka tunnetaan nimellä HD. Tai oikeastaan ollaan siirrytty jo. Esimerkiksi Ylen televisiokanavia voi katsoa sekä perustasoisina (SD) että teräväpiirtoisina (HD) lähetyksinä.
Samaan aikaan myös jakelutekniikassa on tehty kauppoja. Ylen antenniverkon kanavat ovat siirtyneet DNA:lta kokonaan Digitalle. Myös muut antenniverkon vapaat kanavat ovat Digitalla. Antennijakelussa Ylen HD-kanavat siirtyivät Digitan UHF-verkkoon (ultra high frequency) viime huhtikuusta alkaen. Maksukanavien puolella muutos DNA:lta Digitalle tapahtui vuoden 2020 alussa. Kotitalouksien kannalta hyvä puoli oli se, että antenneja ei tarvinnut vaihtaa, vaikka DNA käytti VHF-verkkoa (very high frequency).
Se, onko oma vastaanotin sopiva teräväpiirtolähetyksille, on helppo testata esimerkiksi valitsemalla kanavapaikka 21. Jos siellä näkyy Ylen TV1 HD, on kaikki kunnossa. Jos ei näy, on syytä hankkia T2-virittimellä varustettu televisio tai T2-digisovitin. Laitteessa on myös Antenna Ready HD -merkintä.
—Siinä pitää olla nimenomaan mukana ”antenna” sana. Pelkkä HD tarkoittaa, että näytössä on tarpeeksi pikseleitä, kertoo Jukka Saari ruskolaisesta Antenni & Asennusavusta.
Internetistä löytyy Traficomin toimiikotelkkarini.fi-testi, jolla voi selvittää, vastaanottaako televisio teräväpiirtolähetyksiä.
Suomessa antennijakelun piirissä on noin 1,25 miljoonaa kotitaloutta. Lisäksi yli 600.000 vapaa-ajan asunnossa vastaanotetaan ohjelmat antennin kautta.
Suomen tv-toimijat päättävät yhdessä, milloin perustasoisten (SD) TV-kanavien lähetykset päättyvät. Siirtyminen teräväpiirtoaikaan on jo myöhästynyt alkuperäisestä aikataulusta.

Antenneissa tuttuja ongelmia

Traficom on luetellut syitä, jos tv-kuva ei näy. Syynä voi olla vika vastaanottimessa, antennijärjestelmän ongelmat, lähetysongelmat, ulkoiset häiriöt tai ilmakehän ilmiöiden aiheuttamat häiriöt eli niin sanottu radiokeli.
—Antennijärjestelmän ongelmia tulee esille. Niihin auttavat esimerkiksi antennin nosto, suuntaus tai tehokkaampi ”isompi” antenni, Saari kertoo.
Antennia ei suunnata mutu-tuntumalla, vaan apuna on kenttävoimakkuusmittari, joka kertoo muun muassa lähetyksen laadun ja voimakkuuden.
Myös maasto vaikuttaa siihen, miten kanavat näkyvät. UHF-alueella radioaallot etenevät suoraviivaisesti antennista poispäin, joten maastoesto on este myös radioaalloille.
Radiokelissä radioaallot etenevät normaalia pidemmälle ja voivat sekoittaa vastaanottoa.
Traficomin neuvo pientalojen vastaanotto-ongelmiin on tämä: Kannattaa ottaa yhteyttä alueelliset olosuhteet tuntevaan antenniurakoitsijaan.

Älylaitteillekin tarvitaan antennit

Aivan arkipäiväinen huomio on, että nuoriso ei enää katsele televisiota. He katselevat älylaitteita. Niissäkin on antennit. Antenniurakoitsijan työt eivät siis vähene, vaikka televisionkatselu vähenee.
—Nyt asennetaan 4G- ja 5G-antenneja. Se tapahtuu niin, että mokkulan ”pupukorvat” otetaan pois ja niihin asennetaan johdot. Antenni asennetaan talon ulkopuolelle, Saari kertoo.
Suomennettuna mokkula on siis reititin ja pupukorvat ovat siinä olevat ulkoiset antennit. 5G-tekniikka on parhaillaan nopeasti yleistymässä.
Jukka Saari perusti oman yrityksen vuonna 2012. Alalla hän on ollut vuodesta 1997.

Jaa Facebookissa Twiittaa

Ole ensimmäinen, joka kommentoi.

Kommentoi

Nimi *

Sähköposti *

Kommentti *