Pääkirjoitus | 12.10.2023 11:46

Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä

Otsikon klassikkolause on peräisin vuoden 1955 Aku Ankasta, jossa julkaistiin Carl Barksin sarjakuva Puhuva koira.

Sanontaa on käytetty ironisesti milloin tervehdyksenä, milloin illanistujaisissa. Nyt se sopii tähän päivään ilman sarkasmia ja vailla huumoria.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan heilutti energiamarkkinoita. Lainojen korot alkoivat nousta nopeasti ja inflaatio kiritti hintatasoa. Hamasin yllätysisku Israeliin kiristää Lähi-idän tilannetta. Uutisissa on mainittu myös vuoden 1973 Jom kippur -sota. Se alkoi Egyptin ja Syyrian hyökyttyä Israeliin 6. lokakuuta, jolloin vietetään juutalaisten Jom Kippur -juhlapäivää. Sodan yksi seuraus oli se, että Lähi-idän öljyntuottajamaat rajoittivat vientiään Israelia tukeviin länsimaihin ja samalla nostivat öljyn hintaa. Vaikutus ulottui Suomeen saakka. Valtioneuvosto julkisti joulukuussa 1973 laajan energiansäästöohjelman. Nyt odotetaan, miten öljyn hinnalle käy tällä kertaa.

Eikä tässä vielä kaikki. Tätä kirjoittaessa ei ole tietoa, kuka tai mikä katkaisi Suomen ja Viron välisen kaasuputken. Kaasun osuus Suomen energiantarpeesta on 6—8 prosenttia. Inkoossa oleva kelluva LNG-terminaali turvaa maamme huoltovarmuutta. Avoimessa yhteiskunnassa maamme huoltovarmuustiedot löytyvät helposti internetistä. Löytyvätkö liiankin helposti?

Ja kirsikkana kakussa: keskiviikkona verohallinto oli palvelunestohyökkäyksen kohteena. Varotoimena verohallinto sulki tietoliikenteen Suomen ulkopuolelta.

Miten tähän on tultu ja mitä oikein tapahtuu? Edesmennyt, ministerin arvon saanut Ilkka Kanerva totesi eräässä tilaisuudessa, että venäläiset ovat shakinpelaajakansaa. Tällä hän tarkoitti sitä, että maa ei tee siirtojaan sattumalta miettimättä etukäteen, mitä siirrosta seuraisi. Tietämättä, kuka on kaiken takana ja minkä on kaiken tarkoitus, globaalisti seurataan, miten länsimaat reagoivat.

Mikä olisi suomalainen tapa toimia? Ei hötkyillä ja pidetään pää kylmänä.

Pekka Remes

Lue vanhempia pääkirjoituksia