Pääkirjoitus | 25.07.2024 09:08

Olympiakuumetta

Pariisin olympiakisojen viralliset avajaiset ovat huomenna perjantaina, mutta kisatapahtumat alkoivat jo eilen keskiviikkona jalkapallon ja rygbyn lohkovaiheen otteluilla. Parin viikon kisarupeaman aikana kilpaillaan 32 lajissa. Urheilijoita Pariisissa on noin 10.500.
Penkkiurheilijalla riittää seurattavaa. Kisojen televisio-oikeuksien haltija on Warner Bros. Discovery. Olympialähetyksiä tulee suoratoistopalvelun kautta sekä perinteisiltä televisiokanavilta, Ylen lisäksi TV5:ltä ja Kutoselta. Katsottavaa siis riittää satoja tunteja.
Vaan miten jaksaa urheilun ystävä kaiken vastaanottaa? Vuonna 1939 ensi-iltansa sai Yrjö Nortan ohjaama elokuva Lapatossu ja Vinski Olympia-kuumeessa. Mikäpä kuumeessa oli olla, sillä seuraavana vuonna olivat luvassa Helsingin olympiakisat. Sota siirsi Helsingin kisoja vuoteen 1952. Elokuvassa on kyse kahden makeistehtaan välisestä puulaakiottelusta, eikä huijaamisestakaan vältytä.
Suomalaisten olympiakuumetta olivat pohjustamassa Pariisin vuoden 1924 kisat. Niissä Suomen joukkue sai vaatimattomasti 14 kultamitalia, 13 hopeaa ja 10 pronssia, yhteensä 37 mitalia, joilla heltisi mitalitaulukon toinen sija. Suomalaiset saivat mitaleja varsinkin yleisurheilussa ja painissa. Paavo Nurmi saavutti kisoissa viisi kultamitalia — ja kuolemattoman maineen.
Entäpä nyt? Sitä mukaan, kun Suomen mitalisaalis on vuosien myötä pienentynyt, ovat kisat kasvaneet kasvamistaan. Kisojen järjestämiskustannukset ovat paisuneet moniin miljardeihin, turvallisuutta vartioi tuhansia poliiseja ja sotilaita. Kisat alkavat olla niin kalliita, että kisojen hakijamäärät voidaan laskea yhden käden sormin.
Antiikin olympiakisoja järjestettiin noin tuhannen vuoden ajan 400-luvulle saakka. Mahtaako käydä niin, että nykyajan olympiakisat käyvät niin raskaiksi järjestää, etteivät niiden perustukset kestä, vaan kisat rusertuvat oman painonsa alle. Sen aika näyttää.
Pekka Remes

Lue vanhempia pääkirjoituksia