Pääkirjoitus | 27.10.2022 13:08

Historian oppitunti

Tämän Turun Tienoon teemana ovat yrittäjät ja yritykset. Kaikille lienee selvää, että taloudessa ovat edessä vaikeat ajat. Energian hinnat nousevat, tuotteiden hinnat kallistuvat, inflaatio on lukemissa, joita ei ole nähty vuosiin. Samaan aikaan kuitenkin esimerkiksi metsäteollisuus tekee ennätystuloksia, vaikka kustannukset ovat nousseet. Yksi syy hyvään tulokseen ovat toimintojen supistamiset. Kun esimerkiksi sanomalehtipaperin tuotantoa on vähennetty, on siitä seurannut sanomapaperin hinnan nousu. Käsissäsi oleva Tienoo alkaa olla siis arvotavaraa.

Miten yrittäjät toimivat edessä olevassa tilanteessa? Voisi ajatella, että toimintatavat riippuvat siitä, mihin sukupolveen yrittäjä kuuluu. Viiskymppisten ja sitä vanhempien ajatteluun on vaikuttanut 1990-luvun lamakausi. Vaikka historia ei toistakaan itseään, yksi laman tekijöistä oli silloisen Neuvostoliiton kaupan romahdus koko maan kadotessa kartalta. Samaan aikaan maassa oli pankkikriisi, luottoa oli myönnetty ja sitä oli nostettu avokätisesti. Laman seurauksena sekä yritysten, julkisen sektorin sekä yksityisten henkilöiden investoinnit leikkaantuivat reippaasti. Oltiin negatiivisessa kierteessä.

Yritykset ja yrittäjät, jotka selvisivät 1990-luvun lamasta, oppivat väkisinkin varovaisiksi, kun yrityksiä kaatui oikealla ja vasemmalla.

Nyt sanotaan, että 1990-luvun virheitä ei saa enää toistaa. Mitä historiasta sitten opitaan ja mitä voi oppia? Yksi oppi oli se, että talouskriisit ovat edelleen mahdollisia, vaikka 1980-luvulla markkinoiden vapautuessa ehkä tuntui, että nyt on keksitty ikuisen nousukauden ikiliikkuja. Eilisen historia ei takaa huomisen tulosta.
Sukupolvet seuraavat toisiaan 30 vuoden välein. 1990-luvun lamasta on kolme vuosikymmentä.
Kuten nuoriso ilmaisisi: Jonnet ei tiedä, mitä sedät höpisevät, mutta kannattaisi silti kuunnella.

Pekka Remes

Lue vanhempia pääkirjoituksia