Paikalliset | 14.09.2023 10:04

"Käynnissä on paras sieniaika vuosikymmeneen"

Jarkko Korhosen mukaan tänä vuonna sienet ovat selvästi aiempaa kookkaampia.

—Kansainvälisesti ajatellen suomalaisten lajituntemus sienien saralla on hyvä. Vastaavasti Itä-Euroopan maissa sieniä kerätään kovasti, mutta perustuntemus on heikko.

Näin toteaa K-Supermarket Lietorissa perjantaina vieraillut biologi ja sienikirjailija Jarkko Korhonen, jonka erityisosaamista ovat etenkin ruokasienet.

—Vaikka suomalaisilla onkin hyvä perustuntemus sieniin, käytetään niitä meillä aika vähän. Vakavia sienistä johtuvia myrkytyksiä meillä on kuitenkin koko maassa vain vähän. Vastaavasti britit ovat esimerkiksi suoranaisia mykofoobeja, eli pelkäävät sieniä, Korhonen pohjustaa.

Hänen mukaansa Suomessa kohtaavat kaksi perinnettä — itäinen (karjalainen) rouskuperinne sekä läntinen keltaisten sienten perinne.

—Olen itse Kouvolasta, joten rousku on lapsuudesta tuttu sieni, joka monesti päätyi sienisalaattien raaka-aineeksi, hän kertoo.

Tänä vuonna kookaampia sieniä

Tänä syksynä kuka tahansa ulkoilmasta nauttinut on varmasti todennut, että sieniä näkyy tavallista enemmän. Onko käsillä hyvä sienivuosi?

—Vuosi 2019 oli kohtalainen, mutta nyt käynnissä on paras sieniaika vuosikymmeneen, Korhonen kertoo.

Lämmin, mutta sateinen ilma heinä-elokuussa mahdollistivat ihanteelliset olosuhteet sienten kasvulle. Niiden ansiosta tänä syksynä näkyvillä on runsas lajikirjo.

—Tänä vuonna erikoista on myös se, että sienet ovat keskimääräistä kookaampia, Korhonen sanoo, ja nappaa käteensä valtavan kokoisen puistoakan.

Korhonen kertoo osallistuneensa hiljattain ympäristötyöryhmän viikon mittaiselle sieniretkelle, jonka tarkoituksena oli etsiä tiedesieniä lajihavainnoiksi.

—Lajihavainnoissa harvinaisuuksien löytäminen tuottaa endorfiinia. Pari hyvää löytöä osuikin reissulla kohdalle. Ne ovat harrastuksen suola, hän kertoo.

Tiedesienet otetaan mukaan näytteeksi ja lopulta ne kuivataan tutkimukseen ja arkistoon.

Biologi suositteleekin sienestäjiä kuivaamaan sienet niiden säilyvyyden takaamiseksi.

—Meillä Suomessa on enemmän pakastusperinnettä. On kuitenkin valitettavaa, että tällä menetelmällä sienet säilyvät vain vuoden verran. Tapa myös vie paljon enemmän energiaa. Kuivurissa sienten kuivaus kestää vain yön yli ja takaa säilymisen useamman vuoden ajaksi.

Heltta auttaa tunnistuksessa

Jarkko Korhonen esitteli Lietorissa pöydälle aseteltuja ruokasieniä, mutta myös yleisimpiä myrkkysieniä. Esillä olivat myrkylliset suippomyrkkyseitikki, valkokärpässieni sekä pulkkosieni.

—Valkokärpässienen osalta sataan vuoteen on mahtunut kymmenen kuolemantapausta ja pulkkosienen kohdalla Suomessa tunnetaan vain yksi kuolemantapaus, hän selvittää.

Tietyn seitikkilajin tunnistaminen on jopa biologin näkökulmasta vaikeaa, sillä seitikkien lajikirjoon kuuluu 600 eri sienilajia. Vastaavasti ruokasienten monilajinen haara on hapero, joita löytyy 130 eri lajia. Monissa sieniryhmissä varma tunnistaminen onnistuu vain tutkimalla sienen itiöitä mikroskoopin avulla.

Yleiseksi tunnistusvinkiksi Korhonen suosittelee tutkimaan sienen helttoja. Hän ottaa esimerkikkinä käteensä valkokärpässienen sekä valkoisen herkkusienen. Molemmat sienet näyttävät päältä päin lähes identtisiltä, mutta myrkkysienen tunnistaa sen valkoisesta heltasta. Vastaavasti syötävä herkkusieni on heltastaan tumma.

Päivitetty Sieniopas

Jarkko Korhonen on kirjoittanut yhden Suomen myydyimmistä sienikirjoista. Korhosen Sieniopas on kirjoitettu alun perin vuonna 2013, mutta hiljattain opas on päivitetty ajankohtaisella tiedolla.

—Tätä voi kutsua saappaanvarsioppaaksi, Korhonen nauraa ja viittaa sienikirjan pieneen kokoon, joka mahdollistaa sen ottamisen mukaan sieniretkille.

Syksyn osalta Korhonen kertoo suppilovahverokauden olevan vasta alussa. Paras sesonki koittaa syyskuun lopussa.

—Yksi suosikeistani on mustatorvisieni. Lisäksi toinen suosikkini on sikurirousku, jota on tänä vuonna näkynyt paljon. Sillä voi korvata jopa lihaliemen keitossa sen maun ansiosta.

Ina Virtanen