Paikalliset | 21.03.2024 13:26

Maarian kylätalo sykkii yhä pohjoisen alueen sydämenä

Maarian kylätalolla on tiistaisin tarjolla maksuton ja kaikille avoin soppalounas. Kuva viime tiistailta.

Turun kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta jakoi yleishyödyllisille yhdistyksille tarkoitetut toiminta-avustuksensa helmikuussa.

Yhteisöllisyyden edistämiseen asuinalueilla -avustusta myönnettiin myös Maariaan. Markku Juhani Fingerroosin muistosäätiö sai 35.000 euroa. Perusteluna oli tärkeä toiminta ja hyvä vaikuttavuus alueellisesti Maariassa sekä kumppanuus alueolohuonetoiminnassa. Maarian kyläyhdistys sai 35.000 euroa. Kyläyhdistyksen toiminta on tärkeää ja sillä on hyvä vaikuttavuus alueellisesti Maariassa, todetaan perusteluissa.

Maariassa alueolohuoneella tarkoitetaan Maarian kylätaloa, jonka toimintaa koordinoi Fingerroosin säätiö. Kylätalon toiminta alkoi keväällä 2021. Samaan aikaan alkoi Fingerroosin säätiön ja kyläyhdistyksen yhteistyö.

—Myönnetyillä avustuksilla voimme yhteisesti palkata työntekijän sekä kaksi osa-aikaista ohjaajaa, kertoo Maarian kyläyhdistyksen puheenjohtaja Timo Nurmio.

—Kylätalon toiminta on tarkoitettu koko pohjoiselle alueelle. Talon kävijämäärät ovat koko ajan kasvaneet.

Fingerroosin säätiön toimitusjohtaja Nina
Pietikäisellä on esittää tuoreita tilastoja. Tammikuun 2024 käyntimäärät olivat 426, helmikuussa 550. Esimerkiksi maksuton keittolounas kerää koko ajan enemmän ruokailijoita. Alussa kävijöitä oli 10—20, nyt sopalla käy 60—70 ihmistä.

Kylätalon viikottaista toimintaa ovat muun muassa boccia, kävelylenkit, käsityökerho ja Reippaan bingo.

—Viimeksi sauvakävelemässä oli 18 ihmistä. Boccian pelaajia on 10—12 joka viikko. Kesällä menemme ulos pelaamaan petankkia, kertoo kylätalon aktiivi Pertti Jokinen.

Monet yhdistykset kokoontuvat kylätalolla. On harrastustoimintaa, kuten lukupiiriä, yhteislaulutapahtumia ja aamupäivätansseja. Kylätalon etuna on se, että siellä voi kokoontua myös päivällä.

Toiminta kaipaa jatkuvuutta

Kylätalon kuluvan vuoden toiminta on siis varmistettu Turun kaupungin myöntämällä toiminta-avustuksella.

—Avustuspäätös tehtiin vasta helmikuussa. Toiminnan jatkuvuuden kannalta olisi tärkeää, että avustuksen määrä olisi päätetty jo ennen vuoden alkua, Timo Nurmio sanoo.

Toimitusjohtaja Pietikäinen on samaa mieltä. Nyt avustusta haetaan vuosittain. Avustukset voitaisiin päättää esimerkiksi koko neljän vuoden valtuustokaudeksi.

—Se vähentäisi myös byrokratiaa. Käytännössähän samat yhdistykset hakevat vuosittain toiminta-avustusta ja vuosittain lautakunta käsittelee hakemukset.

Kylätalo on siis vakiinnuttanut paikkansa. Samalla kylätalo on osoitus siitä, miksi kolmannen sektorin työ on arvokasta.

—Kävijät tarvitsevat kylätalon toimintaa ja he pitävät sitä tärkeänä, toimitusjohtaja Pietikäinen tähdentää.

Pekka Remes