Paikalliset | 19.10.2023 10:47

Rusko pitkin hampain TE-kimppaan Turun kanssa

Talous- ja hallintojohtaja Sari Laine on sorvannut työ- ja elinkeinopalvelujen uudistusta Ruskolla eteenpäin.

Työ- ja elinkeinopalveluiden (TE) uudistus etenee askel askeleelta. Vuodesta 2025 vastuu työvoimapalveluiden järjestämisestä siirtyy valtiolta kunnille.

—Varsinais-Suomessa uudistus tulee aika hätäiseen. Esimerkiksi Tampereella uudistusta tehtiin monta vuotta, vertaa Ruskon kunnan talous- ja hallintojohtaja Sari Laine. Laine on muiden töidensä ohessa sorvannut Ruskon kannalta uudistusta eteenpäin.

Varmaa on, että Varsinais-Suomeen tulee muodostumaan kaksi työllisyysaluetta. Toinen alueista on Turku-vetoinen, toinen Salo-vetoinen. Selvästi suurin osa kunnista, kuten Rusko ja Lieto, päätyy Turun alaisuuteen.

Suunta oli Ruskolle looginen: työllisyysalueen tulee olla maantieteellisesti sekä työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta yhtenäinen.

Mutta monenlaisia malleja mietittiin, Laine kertoo. Esimerkiksi Lieto olisi ollut ruskolaisille mieluinen kumppani, mutta alueen muodostaminen vaatii yhteisen kuntarajan.

Rusko on monen muun kunnan tavoin vierastanut ajatusta Turku-vetoisuudesta. Vaikka Turulla on suurin siivu, eli järjestämisvastuu, pelkona on, että uudistuksessa mennään liikaa ison kaupungin ehdoilla.

—Mutta niin paljon on sellaisia palveluita, joita ei ole järkevää pienten kuntien kesken perustaa. Siksi on hyvä, että alue on isompi, Laine perustelee.

Työllisyysalueelle perustetaan oma lautakunta, jossa turkulaisilla on puheenjohtajuus, suurin edustus sekä otto-oikeus päätöksiin. Rusko kuuluu Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten ja Raision kanssa alueeseen, josta lautakuntaan valitaan kaksi jäsentä ja kaksi varajäsentä.

Sen lisäksi Rusko neuvottelee Raision kanssa tiiviimmästä yhteistyöstä. Toiveena on, että Raisioon perustettaisiin paikallinen aluepalvelupiste.

Laineen mielestä oleellista TE-uudistuksessa on nähdä kokonaisuus. Nykyisellään byrokratiaa on paljon — turhankin paljon.

—Koulutuksen lisäksi olisi järkevää käyttää ostopalveluja muussakin. Hyvin voisi hyödyntää rekrytointifirmoja, yrittäjäyhdistyksiä, työttömyyskassoja.

Pelkona lisäkustannukset

Ruskolla ei ole ollut omia työ- ja elinkeinopalveluita.

— Ei ole tarvinnut olla. Työttömyysaste on maakunnan alhaisimpia, Sari Laine muistuttaa.

Ruskolla asuu vain vähän esimerkiksi maahanmuuttaneita tai nuoria, jotka kaipaavat tukea työllistymisessä.

Pitkäaikaistyöttömyyttäkin on vähän. Laine arvioi, että kunta on maksanut heistä vuosittain työmarkkinatuen kuntaosuusmaksua noin 130.000 euroa. Toki tuotankin summaa on järkevää yrittää pienentää.

—Velvoitetyöllistettäviä Ruskolla on vain muutamia. Varasin palkat viidelle velvoitetyöllistettävälle, mutta heitä ei ollut tänä vuonna niinkään paljon.

Koska tilanne on hyvä, pelkona on, että uudistus tulee Ruskolle tämän hetkistä kalliimmaksi. Siltikin, vaikka menoja saadaan kustannettua valtionosuuksilla.

—Nykyisellään kunnalla ei ole ollut mahdollisuutta päästä asiakastietoihin. Eli sen suhteen uudistus on hyvä ja odotettu.

Täkäläiset TE-palvelut ovat viime vuodet sijainneet Turun virastotalolla. Pääasiallinen toimipaikka lienee jatkossakin Turussa, mutta sen tarkkaa sijaintia ei vielä tiedetä.

Sari Laine arvioi, että Ruskolle saadaan tulevan kunnantalon yhteyteen työhuone, jota TE-ammattilainen käyttäisi asiakkaiden tapaamiseen.

Tarve olisi myös kunnan omalle elinkeinoasiantuntijalle. Raision kanssa yhteisen elinkeinotyöntekijän palkkaamista on mietitty, mutta Rusko ei ole osaltaan tehnyt päätöstä.

—Olisi hyvä, että Ruskolla olisi tietty henkilö, joka kävisi yrityksessä ja olisi kartalla heidän tarpeistaan esimerkiksi työvoiman suhteen, Laine sanoo.

Maria Suomi