Pääkirjoitus | 16.06.2022 07:53

Olemme kaikki sodan maksumiehiä

Helmikuun lopusta tuntuu olevan ikuisuus. Tavallisen ihmisen todellisuus heitti kevään aikana häränpyllyä, kun koronan jälkimainingeissa alkoikin sota, jonka vaikutukset leviävät jatkuvasti laajemmalle. Moni katsoo edelleen Youtubesta kissavideoiden sijaan panssarivaunujen räjähtelyä, vaikka sotaa on käyty jo 3,5 kuukautta.

Juuri nyt Venäjän aloittaman hyökkäyssodan merkittävimmät vaikutukset näkyvät kaupan kassalla ja autoa tankatessa. Ruoan ja energian lisäksi rakennustarvikkeet sahatavarasta kattopeltiin ovat kallistuneet. Kun palkat, eläkkeet ja sosiaalietuudet ovat pääosin entisellään, rahaa kuluu merkittävästi entistä enemmän säästäväiselläkin.

Keskisestä Euroopasta kuuluu jo väsyneitä ääniä: Venäjää pitää ymmärtää, Ukrainan pitää neuvotella. Mutta ei se käy. Niin sanottu länsi ei saa väsyä ja myöntyä. Muuten seuraavaksi neuvotellaan ja ymmärretään Baltiassa, kohta sen jälkeen Suomessa. Puhumattakaan siitä, mitä alueluovutukset näyttävät tarkoittavan luovutettavien alueiden asukkaille. Tämä lasku on vain maksettava.

Nollakorkoihin ehti tottua jo kokonainen asuntovelallisten sukupolvi. Velkavivulla aloitettu ja asuntotukiuudistuksella vauhditettu asuntosijoittamisen buumi ei oikeasti ole kovinkaan terve ilmiö. Korkojen nousu plussalle on lopulta hyvä asia, vaikka se asuntovelallista ärsyttääkin.

Kokonaan oma lukunsa ovat valtion toimet kansalaisten kohonneiden elinkustannusten kompensoimiseksi. Ensi keväänä pidetään eduskuntavaalit. Jos nyt pitäisi arvata, niin ykkösteemaksi noussee ostovoima.

Matti Lehtonen

Lue vanhempia pääkirjoituksia