Paikalliset | 26.08.2019 07:53

Ihmiset asuvat yhä monipaikkaisemmin

Petri Rinne näkee Suomen Kylien puheenjohtajakaudellaan suurimmiksi saavutuksiksi eduskunnan kylätoimintaverkoston perustamisen, kylätoiminnan laatutyöprosessin sekä valtionavun nostamisen huipputasolleen. 

—Suomessa on yhä jäljellä kaikki 4.200 kylää. Ne eivät ole katoamassa minnekään, vaikka monissa väestö ikääntyy ja vähenee. Meistä on tulossa monipaikkaisia; vaikka asuttaisiin tiheämmin, kylillä ovat yhä juuret,  sanoo Suomen Kylien puheenjohtaja Petri Rinne.

Paattislaiseksi Heidekenilla vuonna 1974 syntynyt Rinne ihmettelee, miksei yhteiskunta ei vielä tunnista tätä monipaikkaisuutta eikä osaa sitä käsitellä.

—Jos helsinkiläinen on yli puolet vuodessa kesämökillään Turun saaristossa, ei ole oikein, että hän maksaa kaikki veronsa Helsinkiin.

Rinne kaipaa veropolitiikkaan alueellista tasa-arvoa tuovan uudistuksen. Sama juttu yhteisöverojen kanssa.

—Pääkonttorin sijainti ei voi määrittää yhteisöveron saajaa, jos arvonlisä muodostuu pitkässä ketjussa kannolta ulkomaiselle kuluttajalle.

Matalan kynnyksen asumiseen

Rinne muistuttaa, että suomalaisista yhä puolet asuvat kylillä ja yli puolet lapsiperheistä haluaisi asua kylillä.

—Julkista palveluverkkoa on kuitenkin karsittu kovalla kädellä, räikeimpänä esimerkkinä kouluverkon supistaminen tai lakkauttaminen.

Syntyvyys on ollut aikanaan enemmän maaseudun kuin kaupunkien varassa.

—Nyt se mataa pohjalukemissa, ja olemme ongelmissa huoltosuhteemme kanssa tulevina vuosikymmeninä. Asiaa ei auta, jos lapsiperheiden tärkeimmät palvelut ajetaan alas, kylämies murehtii.

Petri Rinne tiedostaa, että maallemuuttoa rajoittaa matalan kynnyksen asumisratkaisujen puute. Harvalla nuorella on pätkätöiden aikakaudella varaa investoida tonttiin ja rakentaa omakotitalo perhettä perustaessaan.

—Tässä taustalla vaikuttaa sellainenkin trendi, että suomalaiset ovat siirtymässä omistusasujista vuokra-asujiksi. Omaan taloon tai taloyhtiöasuntoonkin sijoittaminen mielletään isoksi riskiksi, kun rakentamisen huono laatu sekä hometalot ja -asunnot ovat päivittäin uutisissa. Maaseudulla on kasvavillakin kylillä aivan liian vähän vuokra-asuntoja tarjolla. Tähän tarvitaan ratkaisua.

—Ministeri Lintilä totesi tv-uutisissa yritysten kasvun suurimmaksi pullonkaulaksi työvoimapulan. Tähän liittyy usein asuntopula ja ylikallis asuminen niillä paikkakunnilla, joilla työpaikkoja olisi.

Rinteen silmin kiintoisa esimerkki on 15.000 asukkaan Uusikaupunki.

—Alkuperäiset asukkaat ovat laittaneet ylimääräisiä huoneitaan vuokralle, jotta tuhansille tulijoille löytyisi kortteeri.  

Turkulaisten toista vuosikertaa

Petri Rinne luonnehtii kuuluvansa Paattisten turkulaisten toiseen vuosikertaan, sillä vuotta ennen hänen syntymäänsä Paattisten kunta liittyi Turkuun.

Rinne kuuluu sukuun, jossa viljeltiin mansikkaa sekä isänäidin että isänisän puolella, ja omatkin vanhemmat sitä jatkoivat.

—Puskassa kykkiminen tuli lapsena ja nuorena tutuksi. Asuimme Urheilumajantiellä, joten treenipaikat olivat lähellä ja kunto Turun Nappulaliigan jalkapalloilijana kohdillaan.

Ala-asteelle nuoriherra Rinne meni Paavolan kouluun

—Sain aloittaa pitkän opintien Korppoon Norrskatasta kotoisin olevan Henny Pennströmin erinomaisessa opetuksessa. Nyt kun maamme kyläkouluista on kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana lakkautettu 93 prosenttia, tajuan, kuinka onnekas tuolloin olin noin 70-oppilaisessa koulussa.

—Tunsimme kaikki, opettajat pysyivät samoina koko kuuden vuoden ajan ja heillä oli meille aikaa.

Yläasteelle Rinne meni Turun Kastuun, jossa kävi myös luonnontiedepainotteisen lukion ja jatkoi siitä Joensuun yliopistoon lukemaan metsätiedettä. Hän valmistui metsänhoitajaksi vuonna 1999.

Kehittämistyössä mukana

Ensimmäiset työpaikat olivat Pohjois-Karjalan ja Lounais-Suomen 4H-piirit, joissa yrittäjämäinen asenne työntekoon vahvistui.

—Leader Joutsenten reitti -kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtajaksi minut valittiin 2001, EU:n Leader-yhdistysten kattojärjestön ELARDin puheenjohtajaksi 2010, Suomen Kylät ry:n puheenjohtajaksi 2015 ja Maaseutupolitiikan neuvoston apulaispääsihteeriksi 2016.

Kotimaan maaseudun kehittämisen lisäksi Petri Rinteen sydäntä lähellä ovat Suomen ja EU:n hyvien maaseutukehityskäytäntöjen siirtäminen köyhempiin maihin.

—Muun muassa Mosambik, Etelä-Afrikan tasavalta, Kiina, Venäjä ja Georgia ovat tulleet tutuiksi.  

"Juotte meidän uimavettämme"

Petri Rinne asuu Sastamalassa.

—Täälläkin joki kulkee pitäjän läpi, vaikka Kokemäenjoki on vähän isompi kuin Paattistenjoki. Vahva Turku-yhteys on silti olemassa, sillä juotte tätä vettä, jossa käymme uimassa.

Paattinen on Rinteen mielikuvissa lapsuuden idylli mansikkapeltoineen, jokivarsineen ja metsineen.

—Kurjenrahkassa samoillessa, lintujen ja kalojen perässä juostessa minuun iski ajatus metsänhoitajaopinnoista. Paattislaisia, paattislaista puhetapaa ja iloisuutta on täällä yläjuoksulla ikävä. Siellä on yhä suurin osa suvustani, mutta onneksi on lyhyt matka tulla kylään, Rinne sanoo.

Rauli Ala-Karvia

"Sekasortoisessa maailmassa paikallisuuden merkitys jatkaa kasvuaan. Halutaan ihmisen kokoiseen mittakaavaan. Tätä osoittaa sekin, että paikallislehdet luetaan maamme lehdistä tarkimmin." -Petri Rinne